Orpo-Purran hallituskaudella on tehty merkittäviä muutoksia työttömyysturvaan ja soviteltuun ansiopäivärahaan. Hallitus on ottanut mm. käyttöön porrastetun ansiopäivärahan, joka astui voimaan 2.9.2024. Sen mukaan ansiopäivärahan määrä laskee työttömyyden pitkittyessä: 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä ja 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu yhteensä 170 päivältä, jonka jälkeen se säilyy 75 % tasolla enimmäismaksuajan loppuun tai kunnes työssäoloehto täyttyy uudestaan. Porrastus koskee myös soviteltua päivärahaa, eli jos henkilö tekee osa-aikatyötä tai saa muuta soviteltavaa tuloa, porrastus vaikuttaa siihenkin. Soviteltua päivärahaa on mahdollista saada tilanteessa, jossa on esim. osa-aikatöissä ja työttömänä työnhakijana samaan aikaan. Ansiopäivärahan porrastukset vaikuttavat…
Työntekijöitä riistetään työelämässä surutta. Liian moni työntekijä ei uskalla tai osaa puolustaa oikeuksiaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esim. maahanmuuttajataustaiset työntekijät, joiden oleskeluluvat ovat työperäisiä. Ammattiliittojen tehtävä on aina ollut puolustaa heikommassa asemassa olevaa. Ammattiliitoille tulee säätää ryhmäkanneoikeus. Ryhmäkanneoikeus tarkoittaa sitä, että ammattiliitot voivat nostaa kanteen työntekijöiden puolesta ilman erillistä valtakirjaa. Tämä oikeus vahvistaisi merkittävästi työntekijöiden asemaa ja parantaa työelämän oikeudenmukaisuutta. Työntekijän ei tarvitsisi itse esiintyä oikeudessa omalla nimellään, mikä madaltaisi kynnystä puuttua epäkohtiin. Erityisesti epävarmoissa työsuhteissa oleville tämä olisi tärkeää. Ryhmäkanneoikeus myös estäisi ennalta epäkohtien syntymistä toimimalla pelotteena työnantajille lisäämällä työnantajien riskiä joutua vastuuseen lain rikkomisesta. Ryhmäkanneoikeus toisi ammattiliitolle mahdollisuuden…
Aloitteet Puoluekokousaloite: Vapaan sivistystyön ja opintokeskusten toimintaedellytykset turvattava
Orpo-Purran hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön, ja erityisesti leikkauksia on kohdennettu kansalaisjärjestöjen omiin opintokeskuksiin. Vuonna 2024 opintokeskusten valtionosuutta leikattiin lähes 23 %, mikä johti 2 800 koulutuksen ja 46 000 opetustunnin vähenemiseen. Esillä on ollut myös lisäleikkausten uhka, sekä opintokeskusten osallistujien matka-, majoitus- ja ateriakulujen rajaaminen kulupohjan ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön rahoitus on turvattava ja sitä on vahvistettava. Opintokeskusten toiminta järjestöjen oppilaitoksina on mahdollistettava jatkossakin. Opintokeskukset toimivat kaikkialla Suomessa ja samalla pitävät yllä paikallisen yhdistystoiminnan, hyvinvoinnin, kriisinkestävyyden ja asukasdemokratian osaamista. Vapaan sivistystyön turvin koulutetaan niin puolueiden aktiiveja, ammattiliittojen jäseniä sekä muita kansalaisjärjestöissä vapaaehtoisina toimivia aktiiveja. Opintokeskukset tekevät myös merkittävää työtä kouluttaessaan…
Alue- ja kuntavaalit lähestyvät. Vaaliteltoilla kävijöistä osa pohtii, kannattaako äänestäminen lainkaan, sillä valittiinpa sinne kuka tahansa, mikään ei tunnu muuttuvan. Vastaan tähän, että äänestäminen kannattaa aina. Ellei äänestä, ei pysty vaikuttamaan edes siihen, että äänen saa henkilö, jolla on itseä lähellä olevat tai aivan samanlaiset arvot. Jos moni jättää äänestämättä, saattaa käydä niin, että suuri osa äänistä meneekin ihmisille, joilla on lähes päinvastaiset arvot kuin itsellä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja vaatii kompromisseja, jotta asiat saadaan eteenpäin. Päättäjät joutuvat tekemään myös epämieluisia päätöksiä. Tärkeää on kuitenkin, että ennen päätöksen tekoa asioista käydään keskusteluja ja pyritään löytämään ratkaisu, jonka takana…
Hyvät ystävät ja toverit! HTY:n puheenjohtaja Kirsti Suoranta. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toiminta vuonna 2024 on ollut vilkasta ja monipuolista. Kuluneen vuoden aikana järjestimme avoimia keskustelutilaisuuksia muun muassa hyvinvointialueen palveluverkosta ja Hämeenlinnan koulujen kuulumisista. Kansanedustaja Merinen, ”Terapeuttiville”, vieraili HTY:llä 15.4.2024 eduskunnan varapuhemies Tarja Filatovin kanssa. Puheenvuoroissaan he pohtivat, miten parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka kävi täällä kertomassa vaikuttamismahdollisuuksista SDP:ssä. Teimme kevätretken ”Lasten Kesään” Hauholle, ja elokuussa järjestimme kaikille avoin kiertoajelun, jossa kerrottiin kansalaissodasta ja punaisten muistomerkeistä Hämeenlinnassa. Koko perheen pääsiäis- ja joulutapahtumat keräsivät mukavasti väkeä – tonttupolkuun Hämeensaaressa tutustui satakunta ihmistä. Seniorikahvila jatkoi toimintaansa…