28.3.2023 Pirjo Virtanen

Suomirata Oy:n suunnittelema rata halkoisi luontokohteita, metsiä ja maaseudun kyliä Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Metsäradan suunnittelu on lopetettava heti ja resurssit käytettävä nykyisen pääradan parantamiseen. Maankäytön muutos on yksi nykyajan suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Luonto- ja metsäkatoa ei ole varaa lisätä yhtään varsinkaan Etelä-Suomessa, missä suojelualueita on muutenkin liian vähän. Metsärata tuhoaisi pysyvästi valtavan määrän luonnon- ja kulttuuriympäristöjä, metsiä ja viljelyalaa. Suomirata Oy:n valmistelemasta Helsingin ja Tampereen välisestä oikoradasta tulee luopua. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö totesivat selvityksessään nopeiden ratayhteyksien hyötyjen jäävän haittoja pienemmäksi. Rakentamisvaiheesta aiheutuisi valtavat ilmastopäästöt, joiden kuittaamiseen voi kulua yli 300 vuotta. Maankäytön muutos metsä- ja peltomaasta liikennealueeksi aiheuttaa…

28.3.2023 Pirjo Virtanen

Julkisen terveydenhuollon omavastuu asiakasmaksuissa on tällä hetkellä 692 € kalenterivuodessa. Reseptilääkeostojen vuosiomavastuu on 592,16 €. Asiakkaan maksettavaksi tulee vuoden ensimmäisten reseptiostosten yhteydessä alkuomavastuu 50 €. Lääkekustannusten korvaukset alkavat vasta sen jälkeen. Jos matkakustannukset julkiseen terveydenhuoltoon ylittävät kalenterivuoden aikana 300 €, Kela maksaa loppuvuoden Kela-taksikuljetukset. Ennen 300 euron matkakattoa asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Nykyinen järjestelmä rasittaa erityisesti pienituloisia, runsaasti terveydenhuoltopalveluja ja lääkkeitä tarvitsevia ihmisiä, joiden lähes kaikki kuukausittaiset ansiotulot saattavat pahimmillaan mennä terveydenhuoltokustannuksiin. Erityisen hankala tilanne on alkuvuodesta, jolloin lääkeostoista peritään alkuomavastuu. Tilanne ei olisi niin hankala, jos käytössä olisi yksi yhtenäinen kokonaismaksukatto, joka olisi tasoltaan nykyisiä…

20.3.2023 Pirjo Virtanen

Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Palkka on keskeinen tekijä haettaessa työpaikkaa. Työn alettua vuorojärjestelmä, työn organisointi, työkuorma ja -olosuhteet vaikuttavat työpaikassa pysymiseen. Koeaika toimii myös toiseen suuntaan eli työntekijällä on mahdollisuus päättää työsuhde, jos se ei vastaa odotuksia. Viesti huonoista työoloista leviää nopeasti ja vaikuttaa työpaikan kiinnostavuuteen. Hyvinvointialueet näyttävät pitävän vakituisia työntekijöitä itsestään selvyytenä. Vakituinen henkilöstö on palvelutalojen, sairaaloiden ja terveyskeskusten kivijalka. Vakituinen henkilökunta tuntee oman työpaikkansa tilat, laitteet ja toimintatavat. Ilman sitoutunutta vakituista henkilöstöä koko korttitalo romahtaa. Hyvinvointialueet eivät näytä tätä ymmärtävän, sillä henkilöstöpoliittiset toimet osoittavat muuta. Miltä mahtoi tuntua vakituisessa työsuhteessa olevista työntekijöistä, kun…

28.2.2023 Pirjo Virtanen

Kestävään kehitykseen tulee panostaa myös jatkossa. Tutkimuksen ja koulutuksen avulla voimme luoda lisää työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomessa meillä on mahdollisuus panostaa koulutukseen ja osaamiseen myös tulevaisuudessa, jos vain haluamme. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Osaava ja koulutettu henkilöstö mahdollistaa kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän Hämeessä, jotta Häme olisi myös tulevaisuudessa sijaintipaikkana varteenotettava vaihtoehto yrityksille. Alkuinvestoinnit kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään voivat tuntua suurilta, mutta niillä tuemme talouskasvua sekä työllistymistä. Piia Olkinuora. Kuva Marita Pekkarinen. Asiakkaat edellyttävät yrityksiltä kestävän kehityksen arvoja ja niiden mukaisia toimia. Edistämällä ja mahdollistamalla näitä arvoja, olemme mukana kilpailussa työpaikoista ja niiden sijainnista…

8.2.2023 Pirjo Virtanen

Tarvitsemme koulutusta ja osaamista voidaksemme pysyä globaalin muutoksen ja markkinoiden mukana: peruskoulutusta, uuteen ammattiin kouluttautumista ja aikuisiällä tapahtuvaa osaamisen päivittämistä. Koulutus on pääomaa, joka takaa Suomelle hyvät edellytykset pärjätä kilpailussa muiden maiden kanssa. Maailma muuttuu ja samalla vaatimukset työelämässä tuovat eteen uusia asioita. Työpaikalle osuvat muutosneuvottelut saattavat laittaa päivittämään omaa koulutusta tai suuntaamaan täysin uudelle alalle. Erilaiset koulutusmuodot ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen tulevat tässä tärkeään asemaan. Elämme kuitenkin suhteellisen tutkintokeskeisessä maailmassa. Jos ei ole tutkintoa, voi jokin ovi jäädä avautumatta, vaikka osaamista olisi muille jakaa. Erilaisia koulutuksia on runsaasti, ja niiden suorittamisessa otetaan huomioon myös aiempaa osaamista. On…