5.12.2021 Pirjo Virtanen 0Comment

Aluevaalit liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen, jonka tarkoituksena on lisätä asukkaiden tasa-arvoa terveyspalvelujen suhteen ja parantaa palvelujen saatavuutta riippumatta siitä, missä ihminen asuu. Uudistuksessa julkinen sektori säilyy palvelujen pääasiallisena tuottajana, jota yksityiset yritykset ja kolmas sektori täydentävät.

Valtuutetut päättävät ennen kaikkea siitä, mihin raha käytetään. Mistä ja kenen tekemänä sote-palveluja saa, millaiseksi niitä kehitetään, millaiset vaatimukset niiden tulee täyttää ja miten paljon niissä käytetään rahaa? Miten hoidetaan pelastuspalvelut? Miten ensiapu toimii? Aluevaltuustot ottavat myös kantaa siihen, mitä palveluja ne tuottavat itse ja missä määrin hyödynnetään yritysten tai järjestöjen tuottamia palveluja. Mitkä ovat perittävien maksujen perusteet ja asiakasmaksujen taso? Päätökset vaikuttavat välillisesti sote-palvelujen ohella mm. ruoka- ja kuljetuspalveluihin.

Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria

Demokratia ei nyt saisi jäädä vain äänestämiseen, vaan kansalaisten tulisi nähdä hyvinvointialueella osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja, mikä saattaisi lisätä äänestysintoa. Tällaisia ovat muun muassa kumppanuuspöydät, asukas- ja muiden yhdistysten kuuleminen sekä osallistava budjetointi. Ehdokkaan tulisi jo ennakkoon kertoa, miten asukkaat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Laki jo velvoittaa asettamaan hyvinvointialueelle muun muassa vanhusneuvoston, joka huolehtii tämän väestöryhmän vaikutusmahdollisuuksista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ikäihmisten osalta on lakisääteisesti alueiden ja kuntien tehtävä, joten toimivaa yhteistyötä tarvitaan.

Aluevaaleissa päätetään koko ikäkaaressa olevien ihmisten arjen asioista. Uudistuksen palveluja tulee tarkastella heidän tarpeittensa, palvelujen vaikuttavuuden ja saatavuuden näkökulmasta. Sitten voidaan tehdä päätökset lopullisesta toiminnan organisoinnista ja palveluverkosta sekä keinoista, joilla palvelua tarjotaan. Asiakaslähtöisyys on tärkeä uudistuksen lähtökohta, ei vain sanana, vaan ennen kaikkea uudenlaisena toiminta- ja osallisuuskulttuurina.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa on ollut käytössä jo hyvää vuorovaikutustoimintaa ikäihmisten asioissa. Hyödynnetään tulevassa aluehallinnossa sen parhaita kokemuksia ja kehitetään vuorovaikutuksessa ikäihmisten kanssa uusia, vaikuttavampia toimintamalleja. Ikäihmiset ovat itse asioittensa parhaita asiantuntijoita. Valmistelussa tulisi ottaa huomioon mm.

  • ikäihmiset osaksi eri toimialojen suunnittelua; kokemusasiantuntijuus
  • henkinen hyvinvointi keskiöön – yksinäisyys tappaa; yhteisöllisyyttä
  • omassa kodissa pitkään, asuntotuotannossa ikäihmisen erityistarpeet
  • ohjausta ja neuvontaa riittävästi; kaikki eivät hallitse digiä
  • sujuvat hoitoketjut, ei pallottelua eri toimijoiden kesken; ikäneuvolat toimintaan
  • vastuuta omasta hyvinvoinnista, asumisympäristöstä ja palveluista
  • palvelujen ja asumisen tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Järjestötoimija Ossi Lapisto, kuva Marita Pekkarinen.

Print Friendly, PDF & Email