Rouva Lyydia Louhi, olitte ensimmäinen sosialidemokraattinen naisvaltuutettu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa. Miten pitkään toimitte kaupunginvaltuutettuna? 

Ensimmäisissä uuden lain mukaisissa kunnallisvaaleissa 15.1.1919  24 valtuutetusta työväen vaalilistalta valittiin seitsemän. Kun Timo Korpimaa ja Oskari Nuotio pian erosivat valtuustosta, niin nousin sinne varalistalta Oskari Virtasen kanssa. Ensimmäinen valtuustokauteni kesti vuoden 1921 loppuun. Valtuustossa toimin myös vuosina 1926–28, 1930–36, 1940–45 ja 1948–56. Vielä vuonna 1956 minut äänestettiin työväenyhdistyksen kokouksessa valtuustoehdokkaaksi, mutta silloin pyysin vapautusta tehtävästä.

Lyydia Louhi. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

Mitä muita luottamustehtäviä teillä oli ja mitä asioita erityisesti ajoitte?

 Toimin kasvatuslautakunnan ja lastensuojelulautakunnan puheenjohtajana 1940-luvulla. Olin myös jäsenenä sosiaalilautakunnan lastensuojelujaostossa sekä ammattikoulun, kansalaisopiston, vankilan ja vanhainkodin johtokunnissa. Sota-aikana toimin lisäksi huoltotyön johtotehtävissä. Poliittisessa työssäni ajoin erityisesti lasten asioita ja oli perustamassa lastentarhoja, äitiysneuvoloita ja lasten kesäsiirtolaa. Yritin auttaa ihmisiä. Olin jäänyt leskeksi melko nuorena ja perheeni elätin yötyössä Hämeen Kansan postittajana.

Ehdotitte aikoinaan naislistaa kunnallisvaaleihin. Minkä vuoksi?

 Toimin kunnallispolitiikassa aikana, jolloin naisten määrä valtuustossa oli vähäinen. Jos Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen naisilla olisi vaaleissa ollut oma lista, niin naisten lukumäärä valtuustossa oli kasvanut, sillä naisäänestäjiä oli kaupungissa paljon, mutta naisehdokkaita vain vähän. Ehdotustani ei koskaan toteutettu, vaikka esimerkiksi joulukuussa 1924 toimitettaviin kunnallisvaaleihin päätettiin ottaa osaa kahdella työväenyhdistyksen ehdokaslistalla ja vuonna 1928 kolmella työväenyhdistyksen ehdokaslistalla.

Kiitokset muisteluistanne, rouva Louhi!

Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen historiasta ja Lyydia Louhesta  löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.