1.2.2019 Pirjo Virtanen 0Comment

Yksi isoista projekteista Hämeenlinnan historiassa oli keskussairaalan rakentaminen. Kansanedustaja Eero Salo, miten Kanta-Hämeeseen saatiin keskussairaala?

Keskussairaalan saaminen Hämeenlinnaan oli pitkä prosessi. Laki keskussairaaloista annettiin jo vuonna 1943. Sitä tarkennettiin sodan jälkeen ja ensimmäiset keskussairaalat valmistuivat vuonna 1954. Hämeenlinna sai odottaa omaa vuoroaan pitkään. Vanhaa lääninsairaalaa pidettiin riittävänä, vaikka se oli auttamattomasti vanhentunut ja liian pieni. Kanta-Häme jäi valtion budjetissa väliinputoajaksi.

Aluksi vastustusta oli myös kuntatasolla. Pienet kunnat pelkäsivät kustannuksia ja halusivat, että Hämeenlinna kantaa suhteellisesti suurimman taloudellisen vastuun. Myös Hämeenlinnassa pelättiin hankkeen taloudellisia vaikutuksia, sillä kaupunginsairaalan laajennuksia suunniteltiin samaan aikaan.

Kansanedustaja Eero Salo. Kuva: HTY:n kuva-arkisto.

Keskustelussa oltiin yksimielisiä sairaalan tarpeellisuudesta, sillä kaupungissa oli liian vähän sairaalapaikkoja ja tarvetta oli myös erikoisosastoille. Sairaalan paikasta oli erimielisyyttä vasemmiston ja oikeiston välillä. SDP:n valtuustoryhmä kannatti aluksi paikaksi Myllymäen kalliota. Ongelmana oli, että samaan aikaan kaupungissa oli vireillä monia muitakin rakennushankkeita, kuten sähkölaitos, poliisilaitos ja paloasema.

Kuntien välillä olevia ristiriitoja kustannusten jaosta selvitteli eri neuvotteluissa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Leo Kohtala. Merkittävää oli, kun sairaalasta tuli kantahämäläinen hanke. Maakuntahenki auttoi asian ajamisessa. Valtion budjetista Kanta-Hämeen keskussairaalahanke putosi kuitenkin kerta toisensa jälkeen. Kanta-Hämeen alueelta ei ollut riittävästi kansanedustajia pitämässä hankkeen puolta.

Uudet tehokkaat tuberkuloosilääkkeet tyhjensivät tuberkuloosisairaaloita ja syntyi ajatus Ahveniston parantolan tilojen hyödyntämisestä keskussairaalahankkeessa. Vuonna 1968 saatiin vihdoin tieto, että valtioneuvosto oli tehnyt päätöksen keskussairaalan muodostamisesta Ahveniston parantolaan.

Perusteellinen suunnittelutyö ja hankkeen ajajien periksiantamattomuus saivat keskussairaalaprojektin vihdoin maaliin 1970-luvulla. Rakennuslupa saatiin vuonna 1973. Uusi sairaala voitiin avata vuonna 1979.

Teidän lempinimenne mukaan on nimetty Kössi-säätiö. Mitä se tekee? 

Niin. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlakokouksessa tehtiin päätös Kössi-säätiön perustamisesta. Sosiaalipolitiikka oli minulle läheistä. Se lienee syy säätiön nimeämiseen lempinimeni mukaan. Kössi-säätiön tarkoituksena oli parantaa vanhusten, vammaisten ja vastaavien ryhmien tuki- ja lähimmäispalveluja. Nykyisin säätiö omistaa Kaurialassa kaksi rakennusta, joita käytetään vanhusten hoivatoimintaan.

Kiitokset haastattelusta, Eero Kössi Salo!

 

Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen historiasta ja Eero Salosta   löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.

 

Print Friendly, PDF & Email