7.9.2022 Pirjo Virtanen

Hämeenlinnassa on viime aikoina panostettu esteettömyyden kehittämiseen. Esteettömyys helpottaa sekä kaupunkilaisten että Hämeenlinnassa vierailevien liikkumista. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 13.6.2022 hyväksymän ”Houkutteleva Hämeenlinna” -strategian mukaan asukkaita halutaan aktivoida ja kannustaa edistämään omaa hyvinvointiaan. Elinvoimaisen kasvun kaupunkina haluamme edistää sekä monipuolista liikkumista että kaupungin tunnettavuutta mm. hyvän asumisen ja matkailun kaupunkina. Houkuttelevan Hämeenlinnan vaikuttavuuden tavoitteeksi on valittu myös kaupunkimme tunnettavuus monipuolisesta luonnostaan. Hämeenlinnan kaupungin matkailusivuilta ei kuitenkaan löydy kootusti tietoa esteettömistä matkailukohteista, kuten nähtävyyksistä, kahviloista tai luontokohteista. Osa kohteista on kuulopuheiden kautta saatavilla. Tämä epäkohta tulisi korjata. Monet kaupungit kertovat omilla matkailusivuillaan myös esteettömyydestä. Esimerkiksi Tampereella on artikkeli ”Esteettömästi Tampereen tahtiin”, joka on…

10.5.2021 Pirjo Virtanen

Osa Hämeenlinnan keskustan palveluista ei ole saavutettavissa joukkoliikenteellisesti. Uudistettu kirjasto aukesi Lukiokadulla, Vanajaveden Opisto muutti jokin aika sitten Jaakonkadulle Myllymäen päälle, uudistettu uimahalli avautui kaupunkilaisille Hämeensaaressa. Nämä ovat muutamia paikkoja, jotka ovat haasteellisesti saavutettavissa erilaisille käyttäjäryhmille. Hämeenlinnan keskustaan tarvitaan keskustan kehälinja palveluiden saavuttamiseksi helposti, esteettömästi sekä mahdollisimman päästöttömästi kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hämeenlinnassa on käynnistetty Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jonka ohjelman kaupunginhallitus on hyväksynyt (01/2020). Yhtenä kohtana ohjelmassa on resurssiviisas kaupunki, jossa tavoitteena on mm. pyrkiä vähäpäästöiseen ja sujuvaan liikkumiseen. Toimenpideohjelmassa on tuotu liikkumisen osalta esille liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen, jonka mukaan tulisi suosia kestäviä liikkumistapoja kuten kävelyä, joukkoliikennettä tai pyöräilyä, sekä…

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 kuitenkin vain noin 47 500. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Tästä harkinnanvaraisuudesta johtuu, että käytännöt omaishoidon tuen osalta vaihtelevat eri kunnissa. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että omaishoitoa kehitetään,…

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Ylivelkaantumisen uusi aalto Suomessa on aiheutunut mm. pikavippien aggressiivisesta markkinoinnista, niiden ja kulutusluottojen korkeista koroista ja velallisten runsaista perintä- ja ulosottokuluista. Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400.000 henkilöllä eli yhdeksällä prosentilla aikuisväestöstä. Ulosoton asiakkaina on noin puoli miljoonaa suomalaista. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monin tavoin: estää asuntolainan, vuokra-asunnon tai kotivakuutuksen saamista taikka luottokortin, sähkösopimuksen tai teleliittymän hankkimista. Merkintä säilyy kahdesta neljään vuotta vielä velvoitteen hoitamisen jälkeenkin. Luottotietolain mukaiset säilytysajat ovat 12 vuoden takaa ja selvästi liian pitkät digitalisoituneen yhteiskunnan kansalaisten elämänhallinnan kannalta. Ns. pikavippien enimmäiskorkosääntely ei riitä kitkemään niistä aiheutuvia nopean ja liiallisen velkaantumisen tilanteita. Tarvitaan tiukkoja rajoja kulutusluottojen tarjonnalle, mainonnalle ja sallittaville…

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Monissa puolueosastoissa on muiden vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten tavoin osaavien, järjestötoiminnan tehtäviä ja lainalaisuuksia hallitsevien toimihenkilöiden vaje. Tarvitaan uusia nuoria toimijoita, joilla on valmiuksia ottaa vastaan osaston hallituksen jäsenyys sekä sen myötä tarvittaessa tulevat toimihenkilötehtävät. Toisaalta nuoria ei kiinnosta kurssimuotoiset järjestötoiminnan kurssit, joilla aiemmin on näihin tehtäviin koulutettu. Niiden sijaan tarvitaan mahdollisuus opiskella vaadittavia tietoja ja taitoja digitaalisesti. Esitys: Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry esittää Tampereella kesäkuussa 2020 kokoontuvalle SDP:n  puoluekokoukselle, että puolue ryhtyy kehittämään järjestötoiminnan ajokortti -koulutuksen. Digitaalisesti suoritettavan ajokortin tavoitteena tulee olla, että sen suorittaneella on valmiudet toimia puolueosastoissa erilaisissa järjestötoiminnan tehtävissä.