15.10.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistys vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 1988. Juhlakokouksessaan yhdistys päätti perustaa Hämeenlinnaan vanhus- ja lähimmäispalvelusäätiön, Kössi-säätiön. Kössi-säätiö sai nimensä Eero ”Kössi” Salolta Kössi-säätiö on nimetty kansanedustaja Eero Salon (4.7.1921–13.10.1975) lempinimen mukaan. Kössi Salo oli kotikaupungissaan Hämeenlinnassa merkittävä vaikuttaja 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli hopeaseppä, mutta yhteiskunnallisen toiminnan kautta hänelle avautui uusi ura työsuojelutarkastajana ja kansanedustajana (1968–1975). Salon nousu politiikassa alkoi vuoden 1956 yleislakosta, jolloin hän toimi Hämeenlinnassa ”lakkokenraalina”. Kössi Salolla oli runsaasti luottamustehtäviä. Hämeenlinnassa hän oli pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Etenkin sosiaalipolitiikka oli hänelle läheistä – Eduskunnassakin hän toimi sosiaalivaliokunnassa. Kun HTY:n perustamalle säätiölle etsittiin nimeä, niin muusta…

15.9.2013 HTY ylläpito

HTY:lle perintö läntiseltä työväenyhdistykseltä Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Hämeenlinnan seudulle perustettiin useita työväenyhdistyksiä, muun muassa Luolajan Työväenyhdistys. Se rakensi työväentalonsa Hattelmalan harjulle Rengon tien varteen. Alueliitosten jälkeen työväentalo sijaitsi Hämeenlinnan laitakaupungilla. 1960-luvulla Hämeenlinnan läntisen työväenyhdistyksen nimellä toimineen yhdistyksen jäsenistö vanheni, eikä rahaa löytynyt työväentalon kunnostamiseen. Niinpä yhdistys päätti lopettaa toimintansa ja siirtyä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen yhteyteen varoineen ja velkoineen. Johtokunta kirjasi 11.12.1967 HTY:n jäseniksi 20 läntisestä yhdistyksestä siirtynyttä. HTY osti vuokramaalle rakennetun Luolajan työväentalon tontin Läntisen työväenyhdistyksen nimiin. Sitten Hämeenlinnan läntinen työväenyhdistys luovutti lahjakirjalla 28.11.1968 kaiken omaisuutensa HTY:lle. Näin Hämeenlinnan Työväenyhdistys sai huomattavan lisän omistuksiinsa, johon kuului ennestään kaksi kaupunkikiinteistöä. Uudet…

15.8.2013 HTY ylläpito

Suomen sosialidemokraatteja koetteli puoluehajaannus 1950- ja 1960-luvuilla. Puoluehajaannuksen alkuvaiheessa 1940-luvun lopulla erimielisyydet koskivat menettelytapoja, sitten kärjistyivät henkilöiden välit. Valtaan pyrkivät miehet ottivat mittaa toisistaan puolueessa, ammattiyhdistysliikkeessä ja urheiluliikkeessä. Virallisesti SDP hajosi toukokuussa 1959, kun TPSL, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, perustettiin. TPSL:n kannatus oli vahvinta SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen urheiluliitossa. Syksyllä 1963 ja keväällä 1964 käytiin neuvotteluja, joissa TPSL lupasi lopettaa toimintansa ja sen perusosastojen piti liittyä SDP:n puolueosastoiksi. TPSL:n puolue-elimet eivät kuitenkaan hyväksyneet eheytysneuvottelujen tulosta, vaan puolue jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1973. Sosialidemokraattisen puolueen ristiriitaisuudet eivät sivuuttaneet Hämeenlinnan Työväenyhdistystä jälkiä jättämättä. Tosin vain kymmenkunta jäsentä ilmoitti julkisesti eroamisestaan ja…

15.7.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnaan sos.dem. kunnallisjärjestö Hämeenlinnan maalaiskunta lakkautettiin ja se sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuoden 1948 alusta. Alueliitos merkitsi kaupungin väkiluvun kasvua yli 5000 hengellä. Alueliitos merkitsi myös työväen vaikutusvallan kasvua Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa, sillä liitosalueista merkittävä osa oli tyypillistä työläisasutusta. Kaupungin sosialidemokraattiseen kunnallistoimintaan alueliitos toi kolme uutta työväenyhdistystä: Maalaiskunnan, Idänpään ja Länsi-Vanajan (Luolajan) työväenyhdistykset. Siksi sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön perustaminen tuli ajankohtaiseksi ja se perustettiin 1940-luvun lopulla. Hämeenlinnaan syntyi erillinen Ammattiyhdistysväen Sos.dem. yhdistys 23.2.1947. Tähän yhdistykseen siirtyi jonkin verran jäseniä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksestä. Yhdistys purettiin vuonna 1974. Tammikuussa 1949 karjalainen siirtoväki perusti Hämeenlinnan Karjalaisten Sos.dem. Yhdistyksen, mutta sen toiminta sammui jo seuraavana…

15.6.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväen Teatteri kehittyi harrastajanäyttämöstä ammattilaisteatteriksi sotavuosien jälkeen. Teatteri kehittäminen ja sen taiteellisen tason nostaminen oli sekä teatterin että työväenyhdistyksen johdon yhteinen tavoite. Näyttämön nimi muutettiin Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi maaliskuussa 1947. HTY:ssä toimi myös näytelmäkerho. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenten omaehtoinen kulttuuri- ja harrastustoiminta kukoisti. Erityisen aktiivinen oli HTY:n valistustoimikunta, joka jo vuonna 1945 järjesti lukuisia juhlia ja kulttuuritilaisuuksia. Työläisnuoriso-osaston piirissä toimi useita harrastusryhmiä, joista kisällilauluryhmä ”Viisu-Veikot”esitti poliittista, kantaaottavaa kisällilaulua. Osaston tytöt perustivat oman lauluryhmänsä nimellä ”Viisu-Siskot”.  – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla. – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla. Muun toiminnan mukana vireytyi myös Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Sekakuoro heti rauhan palattua…