Opettaja Hilda Eklöf, mikä sai Teidät mukaan Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toimintaan? Kuorolaulu toi minut Hämeenlinnan Työväenyhdistykseen. Aloitin työni kansakoulun opettajana samana vuonna 1888, kun Hämeenlinnan Työväenyhdistys perustettiin. Jo alkuvuosista musiikki oli erittäin tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Kuoroa johti aluksi Eduard Hämäläinen. Se oli aluksi sekakuoro, mutta jostain syystä miehet erosivat siitä. No, onneksi he tulivat myöhemmin uudelleen mukaan. Myös laulunjohtaja Hämäläinen lähti kuorosta. Sopivan henkilön löytäminen hänen tilalleen oli vaikeaa ja lopulta HTY:n johtokunta kääntyi puoleeni. Lupauduin laulunjohtajaksi enkä ole sitä katunut. Harvinaisella innolla ja ahkeruudella kävivät myös yhdistyksen nuoremmat naispuoliset jäsenet lauluharrastuksissa osoittamatta väsymystä tai kyllästymistä useinkin kovassa laulutyössä ja…
Lääninkamreeri Liukkonen, mistä lähti ajatus perustaa työväenyhdistys Hämeenlinnaan? Mallia saimme Helsingistä, jonne huonekalutehtailija Viktor von Wright perusti työväenyhdistyksen jo vuonna 1883. Hän oli Keski-Euroopassa nähnyt työväen ja työnantajien välisten suhteiden kärjistymisen ja von Wrightin tavoitteena oli työväen oloja parantamalla estää radikaalimpien työväenaatteiden leviäminen. Miten työväenyhdistyksen toiminta käynnistyi täällä Hämeenlinnassa? Laitoimme lehteen pienen ilmoituksen, ja sen houkuttelemana saapui peräti 40 työväenseurasta kiinnostunutta keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta ja sen säännöistä. Minun ja faktori Öhrnbergin tehtäväksi annettiin sääntöjen toimittaminen läänin kuvernöörin vahvistettaviksi. Perustavassa kokouksessa vuoden 1889 tammikuussa osanottajia oli jo 70 henkeä. Kun äänestettiin uuden yhdistyksen johtokunnan jäsenistä, sain eniten ääniä. Toimin sitten Hämeenlinnan…
Politiikan punainen lanka Hämeenlinnan Työväenyhdistys juhli 1.12.2018 pitkää toimintakauttaan. 130 vuoden kunniaksi julkistettiin yhdistyksen uusi historiakirja, Politiikan punainen lanka. Pääjuhlaa vietettiin Hämeenlinnan Raatihuoneella, joka on yhtä vanha kuin HTY. Historiakirjan julkistamistilaisuudessa filosofian lisensiaatti Liisa Koskelainen kertoi Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen monivivahteisista vaiheista. Kirja kertoo sanoin ja kuvin Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista Hämeenlinnassa 1800-luvun lopulta nykypäiviin. Kirjoittajan tukena on toiminut neljän vuoden ajan HTY:n historiatyöryhmä. HTY:n uusi historiankirja on nimeltään Politiikan punainen lanka. HTY:n historiatyöryhmä historiakirjan julkistamistilaisuudessa 1.12.2018. Vasemmalta Pirjo Virtanen, Irja Appelroth, Liisa Koskelainen, Mika Einiö ja Aarne Kauranen. Kuvasta puuttuu Kalevi Rajala. Pääjuhla Hämeenlinnan Raatihuoneella Pääjuhlaa edelsi onnittelujen vastaanotto…
Yhdistyksemme arvoja ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo sekä rohkeus uudistua ja uudistaa. Olemmeko onnistuneet viemään arvojamme myös Hämeenlinnan kaupungin toimintaan? Mielestäni kyllä. Olemme nostaneet esiin tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyen muun muassa peruspalvelujen laadun ja saatavuuden, sillä julkisten palvelujen kilpailukyky on taattava yhä kasvavassa kilpailussa yksityisten palvelujen kanssa. Mielestäni hyvän päivähoidon ja koulutuksen, terveydenhoidon sekä ikäihmisten erilaisten palvelujen tulee olla varallisuudesta riippumatta kaikkien saatavilla. Puolueemmekin linjauksen mukaan peruspalvelut tulee tarjota pääosin julkisina palveluina, joita voidaan täydentää yksityisillä palveluilla. Mielestäni oikeudenmukaista on myös vaatia sisäilmaltaan puhtaita tiloja niin lapsille, nuorille kuin aikuisväestöllekin. HTY:n väki osallistuu aktiivisesti kaupunkiamme koskeviin keskusteluihin. Koemme omista arvoistamme poikkeavat…
Blogi Kirsti Suoranta: Sd-valtuustoryhmä kaipaa neuvolapsykologia ja lisää resursseja lastensuojeluun
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokous 8.10.2018 oli yllättävän lyhyt ja kesti alle puoli tuntia. Listalla oli etupäässä valtuustolle tiedoksi -pykäliä, joiden asioita on käsitelty jo useamman kerran. Useimmat pykälät hyväksyttiin ilman puheenvuoroja. Edes vuoden 2018 talouden toteutuminen ja ennuste koko vuoden tuloksesta 31.8.2018 tilanteen mukaan ei aikaansaanut yhtään puheenvuoroa. Myös asemakaava nro 2521, Hätilä II, hyväksyttiin ilman puheenvuoroja. Valtuustoryhmämme tekemä aloite neuvolapsykologin palkkaamisesta puhutti tänä iltana eniten ja siitä käytettiin useampi puheenvuoro. Omassa puheenvuorossani totesin, että on tietenkin harmillista, ettei meillä ole tällä hetkellä varaa panostaa tähän ennaltaehkäisevään palveluun ja palkata neuvolapsykologia. On kuitenkin välttämätöntä, että ensi vuonna resurssoidaan lastensuojeluun, jossa tilanne…