Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja saivat vastuuvapauden Kokouksessaan 11.6. kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi vuoden 2017 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myönsi vastuuvapauden kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Vuoden tulos oli erinomainen (5,5 miljoonaa ylijäämäinen), jonka myötä pystyttiin kattamaan kertyneet alijäämät. Koska ryhmämme puheenjohtaja Prabhakaran RanjithKumar on kaupunginhallituksen jäsen, pidimme korrektimpana, että joku muu (Anne Laatikainen) esitti tili- ja vastuuvapauden myöntämisen asianosaisille. Tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ryhmämme edustajat muun muassa kiittivät kaupungin työntekijöitä sitoutuneesta ja ansiokkaasta työskentelystä. Todettiin, että työntekijät ovat kikyn ansionmenetysten ja työnajanpidennysten seurauksena osaltaan vaikuttaneet kaupungin hyvään tulokseen. Tähän näkemykseen yhtyi myös muiden puolueiden edustajia. Hyvästä tuloksesta huolimatta tarvitaan tiukkaa talouskuria tulevaisuudessakin Pohdittavaksi jää,…
Valtuuston istunto kesti lähes neljä tuntia. Listalla oli kolmen valtuustoaloitteen (Digitaalisen saavutettavuuden edistäminen Hämeenlinnan alueella, Aloite hajusteettomasta Hämeenlinnasta ja Aloite normityöryhmän perustamisesta) käsittely. Normityöryhmän perustamisesta äänestettiin; kannatimme kaupunginhallituksen pohjaesitystä, jonka mukaan lautakuntia pyydetään huomioimaan aloitteessa esitetyt näkökulmat ja tarvittaessa esittämään muutokset. Aloitteet ovat luettavissa valtuuston kokouksen esityslistalta. Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2017 kirvoitti runsaasti puheenvuoroja. Demarivaltuutetut nostivat esiin mm. lapsiperheköyhyyden huomioimisen, yksinasuvien (ja erityisesti nuorten miesten) lisääntyneet pulmat, sosiaalitoimen pitkät odotusajat sekä ikäihmisten arvokkaan kohtaamisen. Asia oli valtuustolle tiedoksi. Seuraavana listalla oli takausten myöntäminen Hämeenlinnan Asunnot Oy:lle sekä HS-Vesi Oy:lle. Niistä valtuusto päätti yksimielisesti listan mukaan. Hämeenlinnan korkean rakentamisen selvitys merkittiin…
Miksi vanhusten hoiva laskutetaan jotenkin nurinkurisesti minun asuinkaupungissani? Asioiden selvittäminen alkoi jo monta vuotta sitten, kun omat vanhempani tarvitsivat väliaikaista apua. Aluksi en tiennyt mistä ja miten apua saa, joten puhelimesta etsimään omia perusturvaviraston johtohenkilöiden numeroita miettien, kuka heistä on edelleen työelämässä. Numero löytyi ja sain ohjeeksi: Soita Kastellin ikäihmisten neuvontaan. Ette uskokaan, kuinka kullanarvoiseksi tuo ikäihmisten neuvonta osoittautui. Asiat etenivät ja kotona asuminen todettiin jossain vaiheessa mahdottomaksi. Erilaisia hoiva- ja hoitopaikkoja kierrettiin Tayssista lähtien. Hoivapaikoissa on valtavia eroja ja vaikka, kuinka puhutaan, ettei täällä käytetä lain suomaa minimimitoitusta, niin täyttä puppua se näyttää olevan. Oli paikka sitten kaupungin…
Kantasairaalan rakennushankesuunnittelu etenee sairaanhoitopiirin saatua helmikuussa investointiluvan uuden sairaalan rakentamiseksi. Hankevastuu on sairaanhoitopiirillä vuoden 2019 loppuun saakka. Maakuntahallinnon käynnistyessä ohjauksen ja päätöksenteon vastuu siirtyy maakuntavaltuustolle. Samalla hankkeen rakennuttaminen siirtyy Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Jos maakuntauudistus ei toteudu, hanke jatkunee sairaanhoitopiirin omana hankkeena. Sairaanhoitopiirin hallitus päivitti kokouksessaan 20.2. hankesuunnitelmaa. Valtuusto päättää 20.3. kokouksessaan, minkä vaihtoehdon pohjalta sairaalan suunnittelua jatketaan. Hallitus esittää vaihtoehtoa kolme. Miksi vaihtoehto 3 eli ns. peltovaihtoehto? Tässä vaihtoehdossa uusi sairaala rakennetaan Ahvenistontien varteen nykyisen sairaala-alueen eteläpuolella sijaitsevalle peltoalueelle kokonaan uusiin tiloihin. Tämä mahdollistaa nykyisten sairaalatilojen käytön rakennusvaiheen aikana, eikä erillisiä väistötiloja tarvita. Vaihtoehto mahdollistaa linja-autojen pysähtymisen sairaalarakennuksen eteen, mikä…
Yhdistyksen 130-vuotisjuhlavuosi pyörähti käyntiin 8.2.2018 muisteluillalla, jossa paikalla olijat muistelivat Hty:n toimintaa 1970- ja 1980-luvuilla. Oli mielenkiintoista kuulla paikalle kerääntyneiden muistelijoiden kertomuksia tuon ajan tapahtumista. Keskustelun alustajana toimi Aarne Kauranen, joka toimi tuolloin useita vuosia yhdistyksen puheenjohtajana. Erityisen mielenkiintoista oli huomata, kuinka paljon tuon ajan ja nykypäivän välillä on samankaltaisuuksia. 1970-luvulle keskittyi paljon työtä vaatineet Linnankatu 3 b:n tilojen suunnittelu- ja rakennusvaiheet. Tilat olivat valmistuttuaan aktiivisessa käytössä ja palvelivat niin Hämeenlinnan Työväenyhdistystä kuin muitakin toimijoita. 2010-luvulla tilojen käyttö yhdistyksen toiminnassa päättyi, ja ne myytiin loppuvuodesta 2016 useamman vuoden valmistelu- vaiheiden jälkeen. Yhdistys osti aiemmin vuokraamansa Raatihuoneenkatu 20:n modernimmat tilat alkukesästä…