Julkisen terveydenhuollon omavastuu asiakasmaksuissa on tällä hetkellä 692 € kalenterivuodessa. Reseptilääkeostojen vuosiomavastuu on 592,16 €. Asiakkaan maksettavaksi tulee vuoden ensimmäisten reseptiostosten yhteydessä alkuomavastuu 50 €. Lääkekustannusten korvaukset alkavat vasta sen jälkeen. Jos matkakustannukset julkiseen terveydenhuoltoon ylittävät kalenterivuoden aikana 300 €, Kela maksaa loppuvuoden Kela-taksikuljetukset. Ennen 300 euron matkakattoa asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Nykyinen järjestelmä rasittaa erityisesti pienituloisia, runsaasti terveydenhuoltopalveluja ja lääkkeitä tarvitsevia ihmisiä, joiden lähes kaikki kuukausittaiset ansiotulot saattavat pahimmillaan mennä terveydenhuoltokustannuksiin. Erityisen hankala tilanne on alkuvuodesta, jolloin lääkeostoista peritään alkuomavastuu. Tilanne ei olisi niin hankala, jos käytössä olisi yksi yhtenäinen kokonaismaksukatto, joka olisi tasoltaan nykyisiä…
Hämeenlinnassa on viime aikoina panostettu esteettömyyden kehittämiseen. Esteettömyys helpottaa sekä kaupunkilaisten että Hämeenlinnassa vierailevien liikkumista. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 13.6.2022 hyväksymän ”Houkutteleva Hämeenlinna” -strategian mukaan asukkaita halutaan aktivoida ja kannustaa edistämään omaa hyvinvointiaan. Elinvoimaisen kasvun kaupunkina haluamme edistää sekä monipuolista liikkumista että kaupungin tunnettavuutta mm. hyvän asumisen ja matkailun kaupunkina. Houkuttelevan Hämeenlinnan vaikuttavuuden tavoitteeksi on valittu myös kaupunkimme tunnettavuus monipuolisesta luonnostaan. Hämeenlinnan kaupungin matkailusivuilta ei kuitenkaan löydy kootusti tietoa esteettömistä matkailukohteista, kuten nähtävyyksistä, kahviloista tai luontokohteista. Osa kohteista on kuulopuheiden kautta saatavilla. Tämä epäkohta tulisi korjata. Monet kaupungit kertovat omilla matkailusivuillaan myös esteettömyydestä. Esimerkiksi Tampereella on artikkeli ”Esteettömästi Tampereen tahtiin”, joka on…
Osa Hämeenlinnan keskustan palveluista ei ole saavutettavissa joukkoliikenteellisesti. Uudistettu kirjasto aukesi Lukiokadulla, Vanajaveden Opisto muutti jokin aika sitten Jaakonkadulle Myllymäen päälle, uudistettu uimahalli avautui kaupunkilaisille Hämeensaaressa. Nämä ovat muutamia paikkoja, jotka ovat haasteellisesti saavutettavissa erilaisille käyttäjäryhmille. Hämeenlinnan keskustaan tarvitaan keskustan kehälinja palveluiden saavuttamiseksi helposti, esteettömästi sekä mahdollisimman päästöttömästi kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hämeenlinnassa on käynnistetty Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jonka ohjelman kaupunginhallitus on hyväksynyt (01/2020). Yhtenä kohtana ohjelmassa on resurssiviisas kaupunki, jossa tavoitteena on mm. pyrkiä vähäpäästöiseen ja sujuvaan liikkumiseen. Toimenpideohjelmassa on tuotu liikkumisen osalta esille liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen, jonka mukaan tulisi suosia kestäviä liikkumistapoja kuten kävelyä, joukkoliikennettä tai pyöräilyä, sekä…
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 kuitenkin vain noin 47 500. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Tästä harkinnanvaraisuudesta johtuu, että käytännöt omaishoidon tuen osalta vaihtelevat eri kunnissa. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että omaishoitoa kehitetään,…
Aloitteet HTY:n puoluekokousaloite: Ripeästi ratkaisuja pikavippi-, maksuhäiriö- ja luottotieto-ongelmiin
Ylivelkaantumisen uusi aalto Suomessa on aiheutunut mm. pikavippien aggressiivisesta markkinoinnista, niiden ja kulutusluottojen korkeista koroista ja velallisten runsaista perintä- ja ulosottokuluista. Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400.000 henkilöllä eli yhdeksällä prosentilla aikuisväestöstä. Ulosoton asiakkaina on noin puoli miljoonaa suomalaista. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monin tavoin: estää asuntolainan, vuokra-asunnon tai kotivakuutuksen saamista taikka luottokortin, sähkösopimuksen tai teleliittymän hankkimista. Merkintä säilyy kahdesta neljään vuotta vielä velvoitteen hoitamisen jälkeenkin. Luottotietolain mukaiset säilytysajat ovat 12 vuoden takaa ja selvästi liian pitkät digitalisoituneen yhteiskunnan kansalaisten elämänhallinnan kannalta. Ns. pikavippien enimmäiskorkosääntely ei riitä kitkemään niistä aiheutuvia nopean ja liiallisen velkaantumisen tilanteita. Tarvitaan tiukkoja rajoja kulutusluottojen tarjonnalle, mainonnalle ja sallittaville…