Äärioikeistolainen kommunisminvastainen kansanliike, Lapuan liike (1929–1932), sai Hämeenlinnan seudulla alusta alkaen vankan jalansijan. Hämeen Sanomien avulla lapualaisuus levitti vaikutustaan laajalle Hämeeseen. Lapuan liikkeen toiminta päättyi Mäntsälän kapinan jälkeen, kun se oli epäonnistunut laillisen hallituksen kaatamisessa. Liikkeen poliittista ohjelmaa jatkoi Isänmaallinen kansanliike (IKL). Lapualaisilla oli halua kommunisminvastaiseen taisteluun Hämeenlinnan seudulla. Taistelun kohteita oli kuitenkin vaikea löytää, sillä kommunistien kannatus oli alueella heikkoa. Kesällä 1930 seudun läpi kulki etappitie, jossa kyyditettiin pääosin kommunisteja kohti itärajaa. Hämeenlinnassa kaupunginvaltuuston ainoa kommunistijäsen Jalmari Nurmi vietiin väkivalloin kesäkuussa 1930 kotoaan ja kuljetettiin Neuvostoliittoon. Kyydityksiä, uhkailua ja ilkivaltaa Lapualaisten menettelytavat olivat samankaltaisia koko maassa. Työväen luottamusmiehiä uhkailtiin…
Vaatimus alkoholijuomien valmistuksen, myynnin ja anniskelun kieltämiseksi otettiin jo vuonna 1899 Turussa perustetun Suomen Työväenpuolueen ohjelmaan. Eduskuntauudistuksen jälkeen myös muut suomalaiset puolueet ottivat kieltolain ohjelmaansa. Kieltolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 1919. Hämeenlinnassa kieltolakiaika aloitettiin hyvin toivein. Raittiusväki järjestäytyi perustamalla sos.dem. raittiusosaston. HTY:n johtokunta kielsi marraskuussa 1919 väkijuomien tuomisen työväentalolle; johtokunnan päätöksen mukaan kiellon rikkojat erotetaan yhdistyksestä vähintään kolmen kuukauden ajaksi, samoin ne, jotka esiintyvät talolla juopuneina. Kieltolain johdosta alkoholin salakuljetus, samoin kuin viinaksien valmistus metsien kätköissä lisääntyi jatkuvasti, eikä mikään valvonta pystynyt lopettamaan viinan salakauppaa. HTY:n johtokunnassa juopottelujuttuja oli esillä vuosittain aina 1930-luvulle saakka. Lasten raittiusosasto ”Toivon Tähden” jäseniä ja…
Vallankumoukset Venäjällä 1917 heijastuivat myös Hämeenlinnaan, jossa oli suuri venäläinen varuskunta. Sotaväki asettui kannattamaan maaliskuun vallankumousta. Santarmit ja miliisit (=poliisit) katosivat katukuvasta, minkä jälkeen Hämeenlinnassa vapaapalokuntalaiset valvoivat järjestystä. Kaupungissa oli tuolloin kolme valtaryhmittymää: kaupunginvaltuusto, työväki ja sotaväki. Hämeenlinnan seudulle ryhdyttiin perustamaan suojeluskuntia ja punakaarteja. Lokakuun vallankumous ja suurlakko toivat kiihtyneen mielialan Hämeenlinnaankin. Marraskuun lakko sujui Hämeenlinnassa rauhallisesti. Lakon päättymistä seuranneena päivänä porvarien kansalaiskokous hyväksyi kuitenkin erittäin jyrkkäsanaisen julkilausuman, jossa todettiin, että sosialidemokraattinen puolue oli ryhtynyt terrorisoimaan koko maata ja oli muodostanut vieraan vallan avulla punakaarteja, jotka ”itse asiassa eivät ole muuta kuin valloilleen laskettu varas-, rosvo- ja murhaajajoukko”. Venäläinen sotaväki…
Ideointia ja tiedonvälitystä puhujaseurassa HTY:n alajaostoksi perustettiin 9.9.1901 puhujaseura. Se saavutti heti jäsenistön suuren suosion. Parhaimmillaan siihen kuului yli 50 jäsentä ja kokouksia pidettiin talvikaudella lähes viikoittain syyskuusta toukokuun loppuun. Seura toimi siten, että kukin jäsen vuorollaan oli puheenjohtajana ja keskustelun alustajana. Asiaan kuului myös puheenjohtajan toiminnan arvosteleminen arvosanoilla tyydyttävä, välttävä, heikko. Alustusten aiheet vaihtelivat poliittisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä elämänkatsomuksellisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Puhujaseurassa esille otettuja asioita tuotiin myöhemmin työväenyhdistyksen kuukausikokousten käsittelyyn, jossa niiden johdosta tehtiin velvoittavia päätöksiä. Seuran ensimmäisenä toimintakautena syksyllä 1901 ja kevätkaudella 1902 pohdituista kysymyksistä oli ensi sijalla osuuskauppahanke, joka myös toteutui. Hämeenlinnaan työväen osuuskauppa Jo vuonna…
Wrightiläinen työväenliike 1800-luvun lopulla pyrki edistämään työväen asemaa yhteistyöllä työnantajien kanssa. Liike on saanut nimensä perustajansa, Viktor Julius von Wrightin, mukaan. Wrightiläisyys oli Suomen työväenliikkeen varhaisin suuntaus, ja myös Hämeenlinnan työväenyhdistys toteutti wrightiläisyyttä vuosina 1889 – 1901. Työväenyhdistys perustaa sairas- ja hautausapukassan Wrightiläisten työväenyhdistysten tarkoitus oli edistää työväestön työolosuhteita ja elinoloja. Hämeenlinnan työväenyhdistys ryhtyi muun muassa toimiin työväen sairas- ja hautausapukassan perustamiseksi. Työväenyhdistys sai kaupungilta pohjakassan anniskeluyhtiön voittovaroista. Työväenyhdistyksen alaisena sairas- ja hautausapukassa ei kuitenkaan menestynyt. Sääntömuutoksen jälkeen kassan jäseniksi voitiin ottaa muitakin kuin työväenyhdistyksen jäseniä, jolloin jäsenmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1900 toteutettiin sääntömuutos, jolla kassa irrottautui kokonaan työväenyhdistyksen valvonnasta…