HTY:lle perintö läntiseltä työväenyhdistykseltä Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Hämeenlinnan seudulle perustettiin useita työväenyhdistyksiä, muun muassa Luolajan Työväenyhdistys. Se rakensi työväentalonsa Hattelmalan harjulle Rengon tien varteen. Alueliitosten jälkeen työväentalo sijaitsi Hämeenlinnan laitakaupungilla. 1960-luvulla Hämeenlinnan läntisen työväenyhdistyksen nimellä toimineen yhdistyksen jäsenistö vanheni, eikä rahaa löytynyt työväentalon kunnostamiseen. Niinpä yhdistys päätti lopettaa toimintansa ja siirtyä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen yhteyteen varoineen ja velkoineen. Johtokunta kirjasi 11.12.1967 HTY:n jäseniksi 20 läntisestä yhdistyksestä siirtynyttä. HTY osti vuokramaalle rakennetun Luolajan työväentalon tontin Läntisen työväenyhdistyksen nimiin. Sitten Hämeenlinnan läntinen työväenyhdistys luovutti lahjakirjalla 28.11.1968 kaiken omaisuutensa HTY:lle. Näin Hämeenlinnan Työväenyhdistys sai huomattavan lisän omistuksiinsa, johon kuului ennestään kaksi kaupunkikiinteistöä. Uudet…
Suomen sosialidemokraatteja koetteli puoluehajaannus 1950- ja 1960-luvuilla. Puoluehajaannuksen alkuvaiheessa 1940-luvun lopulla erimielisyydet koskivat menettelytapoja, sitten kärjistyivät henkilöiden välit. Valtaan pyrkivät miehet ottivat mittaa toisistaan puolueessa, ammattiyhdistysliikkeessä ja urheiluliikkeessä. Virallisesti SDP hajosi toukokuussa 1959, kun TPSL, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, perustettiin. TPSL:n kannatus oli vahvinta SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen urheiluliitossa. Syksyllä 1963 ja keväällä 1964 käytiin neuvotteluja, joissa TPSL lupasi lopettaa toimintansa ja sen perusosastojen piti liittyä SDP:n puolueosastoiksi. TPSL:n puolue-elimet eivät kuitenkaan hyväksyneet eheytysneuvottelujen tulosta, vaan puolue jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1973. Sosialidemokraattisen puolueen ristiriitaisuudet eivät sivuuttaneet Hämeenlinnan Työväenyhdistystä jälkiä jättämättä. Tosin vain kymmenkunta jäsentä ilmoitti julkisesti eroamisestaan ja…
Hämeenlinnaan sos.dem. kunnallisjärjestö Hämeenlinnan maalaiskunta lakkautettiin ja se sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuoden 1948 alusta. Alueliitos merkitsi kaupungin väkiluvun kasvua yli 5000 hengellä. Alueliitos merkitsi myös työväen vaikutusvallan kasvua Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa, sillä liitosalueista merkittävä osa oli tyypillistä työläisasutusta. Kaupungin sosialidemokraattiseen kunnallistoimintaan alueliitos toi kolme uutta työväenyhdistystä: Maalaiskunnan, Idänpään ja Länsi-Vanajan (Luolajan) työväenyhdistykset. Siksi sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön perustaminen tuli ajankohtaiseksi ja se perustettiin 1940-luvun lopulla. Hämeenlinnaan syntyi erillinen Ammattiyhdistysväen Sos.dem. yhdistys 23.2.1947. Tähän yhdistykseen siirtyi jonkin verran jäseniä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksestä. Yhdistys purettiin vuonna 1974. Tammikuussa 1949 karjalainen siirtoväki perusti Hämeenlinnan Karjalaisten Sos.dem. Yhdistyksen, mutta sen toiminta sammui jo seuraavana…
Hämeenlinnan Työväen Teatteri kehittyi harrastajanäyttämöstä ammattilaisteatteriksi sotavuosien jälkeen. Teatteri kehittäminen ja sen taiteellisen tason nostaminen oli sekä teatterin että työväenyhdistyksen johdon yhteinen tavoite. Näyttämön nimi muutettiin Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi maaliskuussa 1947. HTY:ssä toimi myös näytelmäkerho. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenten omaehtoinen kulttuuri- ja harrastustoiminta kukoisti. Erityisen aktiivinen oli HTY:n valistustoimikunta, joka jo vuonna 1945 järjesti lukuisia juhlia ja kulttuuritilaisuuksia. Työläisnuoriso-osaston piirissä toimi useita harrastusryhmiä, joista kisällilauluryhmä ”Viisu-Veikot”esitti poliittista, kantaaottavaa kisällilaulua. Osaston tytöt perustivat oman lauluryhmänsä nimellä ”Viisu-Siskot”. – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla. – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla. Muun toiminnan mukana vireytyi myös Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Sekakuoro heti rauhan palattua…
Äärioikeistolainen kommunisminvastainen kansanliike, Lapuan liike (1929–1932), sai Hämeenlinnan seudulla alusta alkaen vankan jalansijan. Hämeen Sanomien avulla lapualaisuus levitti vaikutustaan laajalle Hämeeseen. Lapuan liikkeen toiminta päättyi Mäntsälän kapinan jälkeen, kun se oli epäonnistunut laillisen hallituksen kaatamisessa. Liikkeen poliittista ohjelmaa jatkoi Isänmaallinen kansanliike (IKL). Lapualaisilla oli halua kommunisminvastaiseen taisteluun Hämeenlinnan seudulla. Taistelun kohteita oli kuitenkin vaikea löytää, sillä kommunistien kannatus oli alueella heikkoa. Kesällä 1930 seudun läpi kulki etappitie, jossa kyyditettiin pääosin kommunisteja kohti itärajaa. Hämeenlinnassa kaupunginvaltuuston ainoa kommunistijäsen Jalmari Nurmi vietiin väkivalloin kesäkuussa 1930 kotoaan ja kuljetettiin Neuvostoliittoon. Kyydityksiä, uhkailua ja ilkivaltaa Lapualaisten menettelytavat olivat samankaltaisia koko maassa. Työväen luottamusmiehiä uhkailtiin…