Hämeenlinnassa viihtyisää, mutta muuttotappio huolestuttaa

Asumiskaupunkina Hämeenlinna on mukava ja vetovoimainen. Viihtyisät asuinalueet Vanajaveden rannalla lisäävät hyvinvointia ja Verkatehtaan kulttuuritarjonta on laajaa. Goodmanin kauppakeskus tuo kaupan erikoispalvelut kaupungin keskustaan.

Myös teollisuutta on. Teräsyhtiö SSAB:n työllistää 900 ihmistä ja Moreenin logistiikkakeskus on esimerkki isojen investointien tuloksista.

On myös haasteita ja parannettavaa. Hämeenlinnan asukasmäärä laski viimeisimmän väestötiedon mukaan. Työpaikkoja on niukasti ja työelämässä olevien osuus pienenee. Tilastot osoittavat huolestuttavia tuloksia Hämeenlinnan elinvoimaisuuden tilasta.

Hämeenlinnan kaupungilla on elinvoimaohjelma vuosille 2014 – 2020. Yhtenä toimintalinjana on kasvukäytävän vahvistaminen ja hyödyntäminen. Kotiseuturakkaus voi sumentaa suunnitelmien tekijät. Ajatellaan, että hyvät liikenneyhteydet ja loistavalla paikalla olevat asunnot tuovat automaattisesti asukkaita Hämeenlinnaan. Totuus on kuitenkin se, että Hämeenlinnasta muutetaan Helsinkiin ja Tampereelle. Muuttotappio vuonna 2015 Helsinkiin oli 132 henkilöä ja Tampereelle 101. Helppo liikkuvuus ja vetovoimaiset suurkaupungin palvelut houkuttelevat hämeenlinnalaiset muuttamaan suurempiin kaupunkeihin.

Elinvoimaisuuden yhtenä mittarina pidetään yritysperustanta-käsitettä. Mittarin avulla verrataan uusien yritysten määrää toimintansa päättäneisiin. Tilastojen mukaan Hämeenlinnassa ei tapahtunut muutosta yritysperustannassa vuosina 2000 – 2011. Sen sijaan Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja Oulussa yritystoiminnan uusiutuminen oli nopeaa.

Yrittäjät haluavat parempaa

Elinkeinopoliittinen mittaristo on vuodelta 2016. Tutkimus on tehty valtakunnallisesti ja siinä on selvitetty yritysten käsityksiä kuntien harjoittamasta elinkeinopolitiikasta. Tutkimuksessa verrataan yrityksen näkemystä kuntansa elinkeinopolitiikasta edellisiin vuosiin. Tutkimukseen osallistui 87 hämeenlinnalaista yrittäjää. Yrittäjien antamat arviot ovat hälyttäviä.  Esimerkiksi hankintapolitiikka ja yritystoiminnan ymmärtäminen saa kehnot arvosanat Hämeenlinnassa.

Parhaimman arvion saa Koulutus ja osaaminen, jossa oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön katsotaan menneen parempaan suuntaan. Samoin oppilaitosten arvioidaan kannustavan yrittäjyyteen. Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja HAMK:n toiminta on ollut ilmeisen vuorovaikutteista alueen yritysten kanssa.

Hankintatoimi kuntoon

Kuntien elinkeinopolitiikassa on kaksi isoa osa-aluetta. Toinen osa-alue on infratruktuuri kuten teollisuusalueiden kaavoitus ja rakentaminen sekä teiden ja liittymien ylläpito. Toinen osa-alue muodostuu ”pehmeistä tekijöistä” kuten koulutuksesta, viestinnästä, hankintatoimesta ja kunnan toimintatavasta.  Nämä pehmeät asiat eivät edellytä suuria investointeja. Tarvitaan toimintatavan muutosta ja paikallisen yritystoiminnan ymmärtämistä päätöksenteossa. Aina voidaan parantaa, vaikka rahaa on vähän.

Merkittävin yrittäjiltä tullut kehittämiskohde on hankintatoimi. Paikkakunnan yrittäjien on mahdotonta antaa tarjousta, jos hankintamenettely lähtökohtaisesti suosii suuria yrityksiä. Hämeenlinnan kaupungin pitäisi hankintamenettelyssä aina selvittää myös se, miten paikalliset yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun.

Suurilla yrityksillä on valmiit organisaatiot tarjouskilpailun käymiseen. Pienellä yrityksellä tarjous tehdään muun työn ohessa.

Kehitetään yritystoimintaa energiarahaston tuotoilla

Hämeenlinna myi energialaitoksensa vuonna 2000 ja sijoitti saamansa pääomat rahastoon, josta kaupunki on saanut runsaasti tuottoja. Rahaston arvo on kasvanut 100 miljoonaan euroon. Sitä on pidetty pahan päivän varalle. Rahaston välitön hyöty on vähäistä, koska se ei tee suoria sijoituksia Hämeenlinnan yrityselämän hyväksi. Ehdotan rahaston pääoman tuottojen käyttämistä osin start-up yritysten kehittämiseen.

Huolehditaan myös siitä, että rahaston pääoman arvo säilyy 100 M €:ssa.

Aloittavat yritykset tulevat perustamisen jälkeen kuoleman laaksoksi kuvattuun tilanteeseen, jossa kehitettävä tuote tai palvelu kuluttaa rahaa, mutta yritys ei tee vielä positiivista tulosta. Siinä energiarahastolta tuleva panostus voi olla juuri se tekijä, että yrityksen sijaintipaikaksi jää Hämeenlinna ja kasvu käynnistyy.

Minulle on vahvistunut käsitys, että tässä olisi yksi ratkaisu Hämeenlinnan yrityselämän vahvistamiseen.

Moreenin kaltainen logistiikan keskus on ollut onnistunut ratkaisu ja alueen kehittäminen jatkuu.

Yritysten määrä ja kannattavuus lisäävät työpaikkoja. Hämeenlinnan tulee pyrkiä mahdollisimman suureen työpaikkojen omavaraisuuteen. Pelkkä vetovoimaisten asuinalueiden rakentaminen ei riitä.

Visamäessä sijaitseva Ohutlevykeskus on lähes nollaenergiarakennus, joka valmistui HAMK:n kampusalueelle vuonna 2015.  Ohutlevykeskus on korkeatasoinen teknologiateollisuuden tutkimus- ja koulutusympäristö. Yhteistyössä Teräsyhtiö SSAB:n kanssa suunnitellussa talossa on aurinkoenergiaa keräävä Ruukki Classic solar -kate, joka johtaa lämpöä energiapaaluja pitkin maaperään, josta se hyödynnetään talvella. Hämeenlinnassa tarvitaan lisää vastaavia hankkeita.

Jukka Jokinen
Kuntavaaliehdokas 2017