Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Valtuuston valta vähenee merkittäväsi, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakuntavaltuustoille parin vuoden päästä.
Kuntavaalit vaikuttavat myös välillisesti, koska kuntayhtymiin luottamushenkilöpaikat jaetaan puoleen suhteellisen äänimäärän mukaan.
Koulutuskuntayhtymä Tavastia toimii seuraavan vaalikauden tärkeimpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Sen sijaan Kanta-Hämeen keskussairaalan asema ratkeaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Valtuustot ja kaupunginhallitus nimeää lukuisat luottamushenkilöt konserniyhtiöihin ja säätiöihin.
Jos valtuutettuja on 51, voi nyrkkisääntönä pitää sitä, että luottamushenkilöpaikkoja on jaossa kolme kertaa enemmän. Lisäksi tulee varapaikat.
Kuntavaaliehdokkailla on kova hinku vaikuttaa asioihin ja paras paikka on istua kaupunginhallituksessa.
Sinne pääsee, kun puolue saa vaaleissa mahdollisimman paljon ääni. Suurin puolue saa paalupaikan ja voi valita joko kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden tai valtuuston puheenjohtajuuden. Toiseksi eniten ääniä saanut puolue voi valita seuraavaksi vaikutusvaltaisimmat paikat.
Tälle vaalikaudelle on ollut tyypillistä kaupungin talouden sopeuttaminen alati heikkenevään verotulojen ja valtion avustusten laskuun. Perussuomalaisten johdolla luotiin pienpuolueiden kanssa koalitio, jolla demareiden ja kokoomuksen valtaa on pyritty patoamaan. Vihreät eivät ole koalitiossa olleet mukana, vaan enemmänkin peesanneet demareiden ja kokoomuksen politiikkaa.
Suomen kuntademokratiassa on historiallisesti pyrkinyt yhteistyöllä viemään asioita eteenpäin. Tähän vaikutti voimakkaasti myös kuntalait, joissa edellytettiin jopa 2/3 määräenemmistö. 1920 –luvulla oikeisto pelkäsi vasemmiston radikalismia niin paljon, että määrävähemmistöjen ajateltiin estävän liian suuret muutokset. Kaupungeissa syntyi pakon sanelema vahva yhteistyö kokoomuksen ja demareiden välillä ja joka perinne tuntuu vieläkin, vaikka määräenemmistösäädöksi ei enää olekaan. Nyt niistä taitaisi enemmän hyötyä demarit kuin kokoomus.
Hämeenlinnassa tarvitaan yhteistyöllä tehtäviä päätöksiä. Siksi tuntuu perin kummalliselta, että tällä vaalikaudella edes syntyi kuntapolitiikalle vieras hallitus-oppositio asetelma. Onneksi koalitio on hajonnut omaan mahdottomuuteensa.
Vallasta taistellaan edelleen. Demareiden ja kokoomuksen mahdollisuudet säilyttää asemana ovat hyvät, vaikka Johannes Koskinen ja Iisakki Kiemunki eivät asetu ehdokkaaksi. Kansanedusta Tarja Filatovin ehdokkuus on erittäin tärkeää äänimäärän vuoksi ja myös siksi, että hän on Hämeenlinnan ainoa kansanedustajalinkki Helsinkiin. Kokoomuksen Jari Koskinen siirtyi virkamieheksi ja Lammin kunnan entinen kunnanjohtaja Helena Hirviniemi jättää valtuuston. Kokoomuksella on haasteita löytää vetovoimaisia ehdokkaita Lammi-Tuulos-Hauho suunnasta Vesa Kallioisen lisäksi.
Keskustapuolueen kuvio uudistunee eniten. Kuntaliitokset tehtiin kahdeksan vuotta sitten, mutta valtuustossa on edelleen entisten kuntien pomoja ikään kuin kuntaliitosta ei olisi tehtykään. Entisen kansanedustaja Kauniston asettuminen ehdokkaaksi luo keskustapuolueelle hyvät mahdollisuudet päästä vallan kamareihin. Tämä voi merkitä myös läheistä yhteistyötä kokoomuksen kanssa, jolloin kokoomuksen ja demareiden tiivis rinnakkaiselo loitontuu. Toisaalta demarit ja kokoomus eivät missään nimessä halua samanlaista riitelyä valtuustoon kuin kuluneella kaudella.
Vihreillä on hyvä noste juuri nyt. Hämeenlinnassa vihreiden politiikka ei ole purrut johtuen osin siitä, että puolueen linja on hämärä. Valtuuston kolmihenkisestä ryhmästä yksi äänestää vastaan, yksi puolesta ja kolmas tyhjää. Kolmen hengen valtuustoryhmä on auttamattoman pieni ja siksi vaalimenestys on ainoa mahdollisuus nostaa vihreiden painoarvoa. Enteellistä vihreiden vaalimenestykselle on se, että ehdolla ei ole yhtäkään maahanmuuttajaa. Vihreiden politiikka puree yliopistokaupungeissa, mutta onnahtelee Hämeenlinnan kokoisissa keskuksissa.
Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Valtuuston valta vähenee merkittäväsi, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakuntavaltuustoille parin vuoden päästä.
Kuntavaalit vaikuttavat myös välillisesti, koska kuntayhtymiin luottamushenkilöpaikat jaetaan puoleen suhteellisen äänimäärän mukaan.
Koulutuskuntayhtymä Tavastia toimii seuraavan vaalikauden tärkeimpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Sen sijaan Kanta-Hämeen keskussairaalan asema ratkeaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Valtuustot ja kaupunginhallitus nimeää lukuisat luottamushenkilöt konserniyhtiöihin ja säätiöihin.
Jos valtuutettuja on 51, voi nyrkkisääntönä pitää sitä, että luottamushenkilöpaikkoja on jaossa kolme kertaa enemmän. Lisäksi tulee varapaikat.
Kuntavaaliehdokkailla on kova hinku vaikuttaa asioihin ja paras paikka on istua kaupunginhallituksessa.
Sinne pääsee, kun puolue saa vaaleissa mahdollisimman paljon ääni. Suurin puolue saa paalupaikan ja voi valita joko kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden tai valtuuston puheenjohtajuuden. Toiseksi eniten ääniä saanut puolue voi valita seuraavaksi vaikutusvaltaisimmat paikat.
Tälle vaalikaudelle on ollut tyypillistä kaupungin talouden sopeuttaminen alati heikkenevään verotulojen ja valtion avustusten laskuun. Perussuomalaisten johdolla luotiin pienpuolueiden kanssa koalitio, jolla demareiden ja kokoomuksen valtaa on pyritty patoamaan. Vihreät eivät ole koalitiossa olleet mukana, vaan enemmänkin peesanneet demareiden ja kokoomuksen politiikkaa.
Suomen kuntademokratiassa on historiallisesti pyrkinyt yhteistyöllä viemään asioita eteenpäin. Tähän vaikutti voimakkaasti myös kuntalait, joissa edellytettiin jopa 2/3 määräenemmistö. 1920 –luvulla oikeisto pelkäsi vasemmiston radikalismia niin paljon, että määrävähemmistöjen ajateltiin estävän liian suuret muutokset. Kaupungeissa syntyi pakon sanelema vahva yhteistyö kokoomuksen ja demareiden välillä ja joka perinne tuntuu vieläkin, vaikka määräenemmistösäädöksi ei enää olekaan. Nyt niistä taitaisi enemmän hyötyä demarit kuin kokoomus.
Hämeenlinnassa tarvitaan yhteistyöllä tehtäviä päätöksiä. Siksi tuntuu perin kummalliselta, että tällä vaalikaudella edes syntyi kuntapolitiikalle vieras hallitus-oppositio asetelma. Onneksi koalitio on hajonnut omaan mahdottomuuteensa.
Vallasta taistellaan edelleen. Demareiden ja kokoomuksen mahdollisuudet säilyttää asemana ovat hyvät, vaikka Johannes Koskinen ja Iisakki Kiemunki eivät asetu ehdokkaaksi. Kansanedusta Tarja Filatovin ehdokkuus on erittäin tärkeää äänimäärän vuoksi ja myös siksi, että hän on Hämeenlinnan ainoa kansanedustajalinkki Helsinkiin. Kokoomuksen Jari Koskinen siirtyi virkamieheksi ja Lammin kunnan entinen kunnanjohtaja Helena Hirviniemi jättää valtuuston. Kokoomuksella on haasteita löytää vetovoimaisia ehdokkaita Lammi-Tuulos-Hauho suunnasta Vesa Kallioisen lisäksi.
Keskustapuolueen kuvio uudistunee eniten. Kuntaliitokset tehtiin kahdeksan vuotta sitten, mutta valtuustossa on edelleen entisten kuntien pomoja ikään kuin kuntaliitosta ei olisi tehtykään. Entisen kansanedustaja Kauniston asettuminen ehdokkaaksi luo keskustapuolueelle hyvät mahdollisuudet päästä vallan kamareihin. Tämä voi merkitä myös läheistä yhteistyötä kokoomuksen kanssa, jolloin kokoomuksen ja demareiden tiivis rinnakkaiselo loitontuu. Toisaalta demarit ja kokoomus eivät missään nimessä halua samanlaista riitelyä valtuustoon kuin kuluneella kaudella.
Vihreillä on hyvä noste juuri nyt. Hämeenlinnassa vihreiden politiikka ei ole purrut johtuen osin siitä, että puolueen linja on hämärä. Valtuuston kolmihenkisestä ryhmästä yksi äänestää vastaan, yksi puolesta ja kolmas tyhjää. Kolmen hengen valtuustoryhmä on auttamattoman pieni ja siksi vaalimenestys on ainoa mahdollisuus nostaa vihreiden painoarvoa. Enteellistä vihreiden vaalimenestykselle on se, että ehdolla ei ole yhtäkään maahanmuuttajaa. Vihreiden politiikka puree yliopistokaupungeissa, mutta onnahtelee Hämeenlinnan kokoisissa keskuksissa.
Jukka Jokinen
kuntavaaliehdokas