Orpo-Purran hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön, ja erityisesti leikkauksia on kohdennettu kansalaisjärjestöjen omiin opintokeskuksiin. Vuonna 2024 opintokeskusten valtionosuutta leikattiin lähes 23 %, mikä johti 2 800 koulutuksen ja 46 000 opetustunnin vähenemiseen. Esillä on ollut myös lisäleikkausten uhka, sekä opintokeskusten osallistujien matka-, majoitus- ja ateriakulujen rajaaminen kulupohjan ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön rahoitus on turvattava ja sitä on vahvistettava. Opintokeskusten toiminta järjestöjen oppilaitoksina on mahdollistettava jatkossakin. Opintokeskukset toimivat kaikkialla Suomessa ja samalla pitävät yllä paikallisen yhdistystoiminnan, hyvinvoinnin, kriisinkestävyyden ja asukasdemokratian osaamista. Vapaan sivistystyön turvin koulutetaan niin puolueiden aktiiveja, ammattiliittojen jäseniä sekä muita kansalaisjärjestöissä vapaaehtoisina toimivia aktiiveja. Opintokeskukset tekevät myös merkittävää työtä kouluttaessaan…
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2026 talousarvio ja toimintasuunnitelma, sekä hyväksytään HTY:n puoluekokousaloitteet.
Omaishoito on moninkertaisesti edullisempaa kuin vastaavan tasoinen hoito jollain muulla tavalla. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio, omaishoitajan kolme vapaapäivää ja hoidettavan henkilön tehostetussa palveluasumisessa hoito omaishoitajan vapaan aikana. Omaishoidontukea on kehitettävä ja kansallinen yhdenvertaisuus pitää varmistaa. Tavoitteena on oltava omaishoidon tuen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö on uudistettava seuraavalla hallituskaudella 2023-2026. Lainsäädäntö varmistaa omaishoitolain yhdenmukaisen omaishoidon palkkiot ja palvelut hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Omaishoidonpalkkioita on korotettava riittävästi ja palkkion tulisi olla etuoikeutettua tuloa suhteessa muihin etuuksiin. Omaishoitajat tarvitsevat hoivatakuun, joka takaa tarkoituksenmukaiset palvelut läheisen…
Suomirata Oy:n suunnittelema rata halkoisi luontokohteita, metsiä ja maaseudun kyliä Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Metsäradan suunnittelu on lopetettava heti ja resurssit käytettävä nykyisen pääradan parantamiseen. Maankäytön muutos on yksi nykyajan suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Luonto- ja metsäkatoa ei ole varaa lisätä yhtään varsinkaan Etelä-Suomessa, missä suojelualueita on muutenkin liian vähän. Metsärata tuhoaisi pysyvästi valtavan määrän luonnon- ja kulttuuriympäristöjä, metsiä ja viljelyalaa. Suomirata Oy:n valmistelemasta Helsingin ja Tampereen välisestä oikoradasta tulee luopua. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö totesivat selvityksessään nopeiden ratayhteyksien hyötyjen jäävän haittoja pienemmäksi. Rakentamisvaiheesta aiheutuisi valtavat ilmastopäästöt, joiden kuittaamiseen voi kulua yli 300 vuotta. Maankäytön muutos metsä- ja peltomaasta liikennealueeksi aiheuttaa…
Julkisen terveydenhuollon omavastuu asiakasmaksuissa on tällä hetkellä 692 € kalenterivuodessa. Reseptilääkeostojen vuosiomavastuu on 592,16 €. Asiakkaan maksettavaksi tulee vuoden ensimmäisten reseptiostosten yhteydessä alkuomavastuu 50 €. Lääkekustannusten korvaukset alkavat vasta sen jälkeen. Jos matkakustannukset julkiseen terveydenhuoltoon ylittävät kalenterivuoden aikana 300 €, Kela maksaa loppuvuoden Kela-taksikuljetukset. Ennen 300 euron matkakattoa asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Nykyinen järjestelmä rasittaa erityisesti pienituloisia, runsaasti terveydenhuoltopalveluja ja lääkkeitä tarvitsevia ihmisiä, joiden lähes kaikki kuukausittaiset ansiotulot saattavat pahimmillaan mennä terveydenhuoltokustannuksiin. Erityisen hankala tilanne on alkuvuodesta, jolloin lääkeostoista peritään alkuomavastuu. Tilanne ei olisi niin hankala, jos käytössä olisi yksi yhtenäinen kokonaismaksukatto, joka olisi tasoltaan nykyisiä…

