Omaishoito on merkittävä osa palvelujärjestelmää ja auttaa hyvinvointialueita järjestämään hoitoa inhimillisesti, taloudellisesti, monipuolisesti ja joustavasti. Omaishoito on moninkertaisesti edullisempaa kuin vastaavan tasoinen hoito jollain muulla tavalla. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja kolme vapaapäivää, tehostetussa palveluasumisessa hoidettavan henkilön omaishoitajan vapaan aikana. Omaishoidontukea on kehitettävä ja kansallinen yhdenvertaisuus pitää varmistaa. Tavoitteena on oltava omaishoidon tuen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät saavutettavat ja laadukkaat palvelut koko Suomessa, jokaisella hyvinvointialueella. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö on uudistettava seuraavalla hallituskaudella 2027–2031. Lainsäädäntö varmistaa omaishoitolain yhdenmukaiset omaishoidon palkkiot ja palvelut hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Omaishoidon palkkioita on korotettava…
Aloitteet Toisen asteen koulutuksen tulee taata jatko-opintokelpoisuus, vahva yleissivistys ja riittävä erityinen tuki
Suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta on tasa-arvo ja jokaisen oikeus oppia. Jokaisella nuorella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, joka antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen, työelämään ja jatko-opintoihin. Sivistys, osaaminen ja tasa-arvo ovat suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivet. Ne on turvattava myös tulevaisuuden toisen asteen koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen on turvattava kaikille opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus sekä riittävä teoriapohjainen opetus. Vahva ammattitaito rakentuu yhdessä tekemisen, käytännön harjoittelun ja laaja-alaisen teoriaosaamisen yhdistelmästä. Nykyinen ja tulevaisuuden työelämä edellyttää lisäksi laajaa yleissivistystä, joka mahdollistaa osaamisen jatkuvan kehittämisen. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen tarvitaan kaikkien panosta. On välttämätöntä, että jokaisella nuorella ja heidän huoltajillaan on luottamus siihen, että nuorena tehty koulutusvalinta ei rajoita tulevaisuuden mahdollisuuksia. Toisen…
Suomen peruskouluissa on kasvava joukko nuoria, joilla on vaara syrjäytymiseen. Syrjäytyminen ei koskaan tapahdu yhden tekijän seurauksena, vaan se on monitekijäinen ja usein jo varhain alkava prosessi. Tutkimusten mukaan nuorten aikaista varhaisempi auttaminen olisi mahdollista, jos tuki ja palvelut toimisivat jäsennetymmin yhdessä. Hyvän tukipalveluiden yhteensovittamisen avulla voitaisiin monissa tapauksissa jopa kokonaan estää nuoren ajautuminen raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Hyvinvointialueuudistus on tehnyt palveluiden yhteensovittamisesta vaikeampaa. Oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, sosiaali- ja perhepalvelut sekä mielenterveyspalvelut toimivat nyt toisistaan erillään ja eri johdon alla. Nuori ja hänen perheensä joutuvat itse navigoimaan siiloutuneessa järjestelmässä apua saadakseen. Nuoren ei tule joutua kantamaan vastuuta oman tukiverkkonsa koordinoimisesta. Tämä…
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta. Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko. Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa. Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut…
Orpon-Purran hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen 1.8.2024 alkaen. Tilalle ei ole tuotu mitään muuta mallia siitä, miten jatkokouluttautuminen tai uudelle alalle kouluttautuminen olisi mahdollista ilman jäämistä pelkän opintotuen varaan. Monella aikuisella työssäkäyvällä pelkällä opintotuella sinnitteleminen vaatii tasapainottelua, varsinkin jos on perheellinen tai yksinasuva. Aikuiskoulutustuen tavoitteena on ollut antaa mahdollisuus pitää huolta työmarkkinakelpoisuudesta sekä vähentää työttömyyden riskiä. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä lähes puolet (43 %) ovat olleen ammatillisin koulutuksen käyneitä. He ovat voineet hyödyntää aikuiskoulutustukea hakeutumalla jatko- tai täydennyskoulutukseen tai kouluttautumalla uudelle alalle. Aiemmin esimerkiksi puunjalostusalan työntekijä on voinut suorittaa puun jatkojalostamisen, hirsirakentamisen tutkinnon ja kehittyä ammatissaan sekä varmistaa työmarkkinakelpoisuuden tulevaisuudessakin. Ilman aikuiskoulutustuen tuomaa…