Suomen peruskouluissa on kasvava joukko nuoria, joilla on vaara syrjäytymiseen. Syrjäytyminen ei koskaan tapahdu yhden tekijän seurauksena, vaan se on monitekijäinen ja usein jo varhain alkava prosessi. Tutkimusten mukaan nuorten aikaista varhaisempi auttaminen olisi mahdollista, jos tuki ja palvelut toimisivat jäsennetymmin yhdessä. Hyvän tukipalveluiden yhteensovittamisen avulla voitaisiin monissa tapauksissa jopa kokonaan estää nuoren ajautuminen raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Hyvinvointialueuudistus on tehnyt palveluiden yhteensovittamisesta vaikeampaa. Oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, sosiaali- ja perhepalvelut sekä mielenterveyspalvelut toimivat nyt toisistaan erillään ja eri johdon alla. Nuori ja hänen perheensä joutuvat itse navigoimaan siiloutuneessa järjestelmässä apua saadakseen. Nuoren ei tule joutua kantamaan vastuuta oman tukiverkkonsa koordinoimisesta. Tämä…
Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta. Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko. Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa. Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut…
Orpon-Purran hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen 1.8.2024 alkaen. Tilalle ei ole tuotu mitään muuta mallia siitä, miten jatkokouluttautuminen tai uudelle alalle kouluttautuminen olisi mahdollista ilman jäämistä pelkän opintotuen varaan. Monella aikuisella työssäkäyvällä pelkällä opintotuella sinnitteleminen vaatii tasapainottelua, varsinkin jos on perheellinen tai yksinasuva. Aikuiskoulutustuen tavoitteena on ollut antaa mahdollisuus pitää huolta työmarkkinakelpoisuudesta sekä vähentää työttömyyden riskiä. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä lähes puolet (43 %) ovat olleen ammatillisin koulutuksen käyneitä. He ovat voineet hyödyntää aikuiskoulutustukea hakeutumalla jatko- tai täydennyskoulutukseen tai kouluttautumalla uudelle alalle. Aiemmin esimerkiksi puunjalostusalan työntekijä on voinut suorittaa puun jatkojalostamisen, hirsirakentamisen tutkinnon ja kehittyä ammatissaan sekä varmistaa työmarkkinakelpoisuuden tulevaisuudessakin. Ilman aikuiskoulutustuen tuomaa…
Orpo-Purran hallituskaudella on tehty merkittäviä muutoksia työttömyysturvaan ja soviteltuun ansiopäivärahaan. Hallitus on ottanut mm. käyttöön porrastetun ansiopäivärahan, joka astui voimaan 2.9.2024. Sen mukaan ansiopäivärahan määrä laskee työttömyyden pitkittyessä: 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä ja 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu yhteensä 170 päivältä, jonka jälkeen se säilyy 75 % tasolla enimmäismaksuajan loppuun tai kunnes työssäoloehto täyttyy uudestaan. Porrastus koskee myös soviteltua päivärahaa, eli jos henkilö tekee osa-aikatyötä tai saa muuta soviteltavaa tuloa, porrastus vaikuttaa siihenkin. Soviteltua päivärahaa on mahdollista saada tilanteessa, jossa on esim. osa-aikatöissä ja työttömänä työnhakijana samaan aikaan. Ansiopäivärahan porrastukset vaikuttavat…
Työntekijöitä riistetään työelämässä surutta. Liian moni työntekijä ei uskalla tai osaa puolustaa oikeuksiaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esim. maahanmuuttajataustaiset työntekijät, joiden oleskeluluvat ovat työperäisiä. Ammattiliittojen tehtävä on aina ollut puolustaa heikommassa asemassa olevaa. Ammattiliitoille tulee säätää ryhmäkanneoikeus. Ryhmäkanneoikeus tarkoittaa sitä, että ammattiliitot voivat nostaa kanteen työntekijöiden puolesta ilman erillistä valtakirjaa. Tämä oikeus vahvistaisi merkittävästi työntekijöiden asemaa ja parantaa työelämän oikeudenmukaisuutta. Työntekijän ei tarvitsisi itse esiintyä oikeudessa omalla nimellään, mikä madaltaisi kynnystä puuttua epäkohtiin. Erityisesti epävarmoissa työsuhteissa oleville tämä olisi tärkeää. Ryhmäkanneoikeus myös estäisi ennalta epäkohtien syntymistä toimimalla pelotteena työnantajille lisäämällä työnantajien riskiä joutua vastuuseen lain rikkomisesta. Ryhmäkanneoikeus toisi ammattiliitolle mahdollisuuden…