Taustaa Olen Antti Simola, asunut 28 vuotta Hämeenlinnassa ja nyt viikon vanha sosialidemokraatti. Synnyin insinööriperheeseen Itä-Suomessa Pankakosken tehdaspaikkakunnalla 62 vuotta sitten. Isäni työskenteli kartonkitehtaalla, jossa itsekin myöhemmin suoritin työharjoitteluni. Ensimmäisen ”kosketuksen” sosialidemokratiaan sain kätellessäni pikkupoikana Väinö Tanneria hänen vieraillessaan Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston puheenjohtajana Pankakoskella kesällä 1960. Pankakoski jäi taakseni armeijaan lähdettyäni, mutta perheelläni on edelleen kesänviettopaikka Pielisen rannalla. Siellä on myös minun ”sielun maisemani”. Sukuni ovat Hämeestä ja Simolan nimen olemme saaneet Lehijärven rannalla sijainneen talon mukaan 1800 -luvulla. Olen ollut onnellisesti naimisissa 37 vuotta ja meillä on kaksi aikuista poikaa ja kolme lastenlasta. Opintoni ja työhistoriani 1975-1980 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu…
Aamupäivällä ennen puheenjohtajakiertuetta kuulimme Hämeen puoluekokousedustajien kokouksessa puoluesihteeriehdokkaita Hanna Kuntsia, Tuomas Kurttilaa, Anton Rönnholmia ja Mikko Salmea. Voin vilpittömästi sanoa, että tuleepa valituksi kuka tahansa, saamme hyvän puoluesihteerin. Puolueessamme on todella paljon asioita pohtivia ja niitä toimeenpanevia henkilöitä. Puolueemme puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen olivat tänään lauantaina kansalaisten kuultavina ja haastateltavina Hämeenlinnan raatihuoneella. Paikalla oli runsas joukko kuulijoita. Vaikka puheenjohtajaehdokkailta löytyy keskenään eroaviakin näkemyksiä muun muassa työn tulevaisuudesta tai siitä, miten sosialidemokraattisen puolueen tulisi uudistua, löytyy kaikkien ajattelusta yhteinen arvomaailma: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, heikomman puolustaminen ja turvallisuus; onneksi! Voin siis huokaista helpotuksesta; puolueemme toiminta jatkuu itselleni tärkeiden arvojen…
Kävelyllä pohdimme, tuleeko Vanajaveden rantaan kesäkahvila ja kelluva sauna. – Kuva: Kirsti Suoranta. Vaaliaiheisista kävelyistämme oli vuorossa tänään sunnuntaina 22.1.2017 Kuntarakenne-kävely. Kävelimme aurinkoisessa säässä raatihuoneelta Engelinrannan kautta yhdistyksen Reskan toimitilalle, jossa jatkoimme aiheeseen liittyvää keskustelua kahvikupposen äärellä. Mukana oli parisenkymmentä kaavoituksesta ja kaupunkirakenteesta kiinnostunutta. Ensimmäiseksi pysähdyimme Palokunnankadulle linja-autoaseman läheisyyteen, jossa kuulimme Engelinranta Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiahon ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesalan kommentteja meneillään olevasta linja-autoaseman kehittämisestä ja siihen liittyvästä kehittämiskilpailusta. Aiheeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.engelinranta.fi. Säilytettävän linja-autoasemarakennuksen ympäristöä kehitetään, mutta alue säilyy joukkoliikennekäytössä. Alueen muista kehittämistöistä tiedossa on Palokunnankadun korjaus- ja uudistustöitä. Näistä välttämättömistä töistä aiheutuu haittaa yksityisautoilulle, mutta…
Käsittelin jo edellisessä blogissani osittain tämänkin alueen asioita, sillä kaupunkirakenne, elinkeinoelämä ja työllisyys kuuluvat mielestäni kiinteästi yhteen. Kaupunkirakenne Kaavoitus on merkityksellistä. Mielestämme kaavoituksen ja kunnallistekniikan avulla luodaan edellytyksiä asukkaiden hyvälle ja turvalliselle elämälle sekä valmiudet yrityksille asettua Hämeenlinnaan. Palvelujen kehittäminen ja turvaaminen koko kaupungin alueella on mielestämme tärkeää. Kannatamme esimerkiksi hyvinvointikeskusten rakentamista. Mielestämme esteettömyys on huomioitava liikkumisessa ja rakentamisessa. Toimivalla joukkoliikenteellä saadaan aikaan sujuva liikkuminen junalla, bussilla ja Kyydittämön yhteiskuljetuksin. Turvallinen liikkuminen tulee huomioida myös kuntakeskuksissa. Pyöräteiden rakentaminen kaikista kaupunginosista aina Lammilta Renkoon on mielestämme hyvä pitkän ajan tavoite. Näemme, että Hämeenlinnan kaupunkikeskustan elävöittämiseksi tarvitaan uusia yrittäjiä sekä nykyaikaisia ja…
Työllisyys ja elinkeinot Ihmiset tarvitsevat työtä, kaupungit vilkasta elinkeinoelämää. Vaikka seutukuntamme työttömyystilanne onkin saatu hieman laskemaan, vaatii tilanne edelleen suurta huomiota ja uusia työpaikkoja tarvitaan. Hämeenlinnan työttömyysaste oli marraskuun 2016 lopussa 11,9 %, alle 25-vuotiailla osalta 15,3 % ja ulkomaalaisen työvoiman osalta 27,6 %. Koko maan työttömien työnhakijoiden keskiarvo oli 12,5 %. Työttömyyden hoito tulee olemaan edelleen yksi suurista haasteista tulevallakin valtuustokaudella. Kaupungin tulee edelleen tehdä aktiivista yhteistyötä yritysten kanssa, jotta työttömyys saada laskemaan. Mielestämme erityisesti nuorten työllistymiseen pitää satsata; nuorten pitää päästä töihin ja tätäkin kautta löytää paikkansa yhteiskunnassa. Haluammekin panostaa nuorten työllistymiseen ja tukea nuorten arjessa selviytymistä. Mielestämme…