15.12.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistys siirtyi vuonna 2000 toimintansa kolmannelle vuosisadalle. Punaruusun 4/1999 pääkirjoituksessa todettiin, että hallitusvastuussa olevana maan suurimpana puolueena ja aatteelliset lähtökohdat muistaen sosialidemokraateilla on kaikki mahdollisuudet toimia kansalaisten yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Työväenyhdistys oli taas kuten toimintansa varhaisina vuosina haasteellisten tehtävien edessä, kun se pyrkii auttamaan omassa kaupungissa, maakunnassa ja maassa asuvia vaikeuksiin joutuneita kanssasisaria, -veljiä ja heidän lapsiaan. Tärkeä osa tätä tehtävää oli vuoden 2000 presidentinvaalityö. Hämeenlinnan Työväenyhdistys tuki kaikilla mahdollisilla tavoilla ulkoministeri Tarja Halosen valintaa presidentiksi. Pääministeri Paavo Lipponen avasi Tarja Halosen vaalitoimiston Raatihuoneenkatu 9:ssä 1.11.1999. Avajaiset huipentuivat pääministerin ja maailman vahvimman miehen Jouko Aholan väliseen kädenvääntökisaan. Se päättyi…

15.11.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenen Anna-Liisa Torvisen valtuustoaloite Hämeenlinnan julistautumista rasisminvastaiseksi kaupungiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.5.1998 äänestyksen jälkeen luvuin 47–2 (2 tyhjää). Aloite oli valmisteltu HTY:n kansainvälisten asiain jaostossa. Vuosi 1997 oli suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden vuosi EU:n alueella. Ruukin kunta ja Raahen seurakunta ideoivat kampanjan, jossa esitettiin kaikkia Suomen kuntia julistautumaan rasismin vastaisiksi alueiksi. Positiivisesti asiaan suhtautuneita kuntia oli tammikuussa 1998 valtuustoaloitteen tekoajankohtana jo lähes kaksisataa. Hämeenlinnassa Torvisen aloitteesta pyydettiin lausunnot perusturvalautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Perusturvalautakunnan mukaan suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin vastustaminen kuuluvat nykyaikaiseen, sivistyneeseen ja demokraattiseen viranomais- ja hallintokulttuuriin. Suvaitsevaisuus-teema soveltuu käsiteltäväksi mm. päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä, kaupungin hallintokunnissa ja työpaikoilla. Tapahtumia voitaisiin…

15.10.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistys vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 1988. Juhlakokouksessaan yhdistys päätti perustaa Hämeenlinnaan vanhus- ja lähimmäispalvelusäätiön, Kössi-säätiön. Kössi-säätiö sai nimensä Eero ”Kössi” Salolta Kössi-säätiö on nimetty kansanedustaja Eero Salon (4.7.1921–13.10.1975) lempinimen mukaan. Kössi Salo oli kotikaupungissaan Hämeenlinnassa merkittävä vaikuttaja 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli hopeaseppä, mutta yhteiskunnallisen toiminnan kautta hänelle avautui uusi ura työsuojelutarkastajana ja kansanedustajana (1968–1975). Salon nousu politiikassa alkoi vuoden 1956 yleislakosta, jolloin hän toimi Hämeenlinnassa ”lakkokenraalina”. Kössi Salolla oli runsaasti luottamustehtäviä. Hämeenlinnassa hän oli pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Etenkin sosiaalipolitiikka oli hänelle läheistä – Eduskunnassakin hän toimi sosiaalivaliokunnassa. Kun HTY:n perustamalle säätiölle etsittiin nimeä, niin muusta…

11.10.2013 HTY ylläpito

HTY:n 125-vuotisjuhlaa vietettiin 6.10.2013 Hämeenlinnan Raatihuoneella. HTY:n rullajuliste Raatihuoneella. – Kuva: Mika Tupala. HTY:n rullajuliste Raatihuoneella. – Kuva: Mika Tupala. Leena Tiesmaa ja Sari Myllykangas saapuvat onnittelemaan yhdistystä. – Kuva: Marita Pekkarinen. Leena Tiesmaa ja Sari Myllykangas saapuvat onnittelemaan yhdistystä. – Kuva: Marita Pekkarinen. Yhdistyksen puheenjohtaja Mika Einiö ja sihteeri Kirsti Suoranta ottivat vastaan onnittelut. – Kuva: Marita Pekkarinen. Yhdistyksen puheenjohtaja Mika Einiö ja sihteeri Kirsti Suoranta ottivat vastaan onnittelut. – Kuva: Marita Pekkarinen. Aino Suoranta juonsi 125-vuotisjuhlan. – Kuva: Mika Tupala. Aino Suoranta juonsi 125-vuotisjuhlan. – Kuva: Mika Tupala. Yhdistyksen puheenjohtaja Mika Einiö avasi juhlan. – Kuva: Mika Tupala….

15.9.2013 HTY ylläpito

HTY:lle perintö läntiseltä työväenyhdistykseltä Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Hämeenlinnan seudulle perustettiin useita työväenyhdistyksiä, muun muassa Luolajan Työväenyhdistys. Se rakensi työväentalonsa Hattelmalan harjulle Rengon tien varteen. Alueliitosten jälkeen työväentalo sijaitsi Hämeenlinnan laitakaupungilla. 1960-luvulla Hämeenlinnan läntisen työväenyhdistyksen nimellä toimineen yhdistyksen jäsenistö vanheni, eikä rahaa löytynyt työväentalon kunnostamiseen. Niinpä yhdistys päätti lopettaa toimintansa ja siirtyä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen yhteyteen varoineen ja velkoineen. Johtokunta kirjasi 11.12.1967 HTY:n jäseniksi 20 läntisestä yhdistyksestä siirtynyttä. HTY osti vuokramaalle rakennetun Luolajan työväentalon tontin Läntisen työväenyhdistyksen nimiin. Sitten Hämeenlinnan läntinen työväenyhdistys luovutti lahjakirjalla 28.11.1968 kaiken omaisuutensa HTY:lle. Näin Hämeenlinnan Työväenyhdistys sai huomattavan lisän omistuksiinsa, johon kuului ennestään kaksi kaupunkikiinteistöä. Uudet…