Suomen peruskouluissa on kasvava joukko nuoria, joilla on vaara syrjäytymiseen. Syrjäytyminen ei koskaan tapahdu yhden tekijän seurauksena, vaan se on monitekijäinen ja usein jo varhain alkava prosessi. Tutkimusten mukaan nuorten aikaista varhaisempi auttaminen olisi mahdollista, jos tuki ja palvelut toimisivat jäsennetymmin yhdessä. Hyvän tukipalveluiden yhteensovittamisen avulla voitaisiin monissa tapauksissa jopa kokonaan estää nuoren ajautuminen raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin.

Hyvinvointialueuudistus on tehnyt palveluiden yhteensovittamisesta vaikeampaa. Oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, sosiaali- ja perhepalvelut sekä mielenterveyspalvelut toimivat nyt toisistaan erillään ja eri johdon alla. Nuori ja hänen perheensä joutuvat itse navigoimaan siiloutuneessa järjestelmässä apua saadakseen.  Nuoren ei tule joutua kantamaan vastuuta oman tukiverkkonsa koordinoimisesta. Tämä vastuu kuuluu yhteiskunnalle.

Meidän pitää purkaa tätä erillisyyttä ja tehdä palveluista yhtenäisempiä nuorten ja perheiden hyväksi. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan sitä pitää johtaa. Tarvitaan yhteiset toimintatavat, yhteinen vastuu ja yhteinen tahto.

Palveluiden yhteensovittamista varten pitäisi perustaa yhteinen ryhmä, jossa ovat mukana oppilashuolto, lastensuojelu, terveyspalvelut, nuorisopalvelut ja järjestöt. Nuoren oma ääni ja kokemus tulee tuoda järjestelmällisesti näkyväksi esimerkiksi erilaisten elämäntilannemittareiden avulla. Varhaisen tuen ja palveluiden yhteensovittamisen vaikuttavuutta tulee seurata tiedolla johtamisen menetelmin niin, että käytettävät mittarit ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää politiikkaa. Syrjäytyminen on prosessi, joka alkaa usein jo peruskoulun vuosina. Tutkimusten mukaan erityisesti yläkouluiässä nuoren elämään kasautuvat kouluhankaluudet, mielenterveyden haasteet, perheen taloudelliset huolet ja sosiaalisen tuen puute voivat yhdessä johtaa syrjäytymiskehitykseen. Jos emme tunnista ja tue näitä nuoria ajoissa, seuraukset näkyvät vuosiksi työttömyytenä, toimeentulotukiriippuvuutena ja kasvavina mielenterveyden korjaavina palveluina. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle arviolta noin miljoona euroa elämän aikana. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän ajoissa. Tavoitteena tulee olla syrjäytymispolun katkaiseminen ennen kuin se alkaa ja siirtää painopiste raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään, oikea-aikaiseen tukeen.

Meidän on tehtävä valinta, jossa nostamme varhaisen tuen ja hyvän integraation nuorten palveluissa keskiöön. Tarvitaan vastuutaho, yhteiset prosessit ja yhdessä sovitut mittarit. Näin nuoren avun määrä ja laatu eivät riippuisi siitä, missä kunnassa hän asuu tai minkä ammattilaisen luokse hän ensimmäisenä osuu.

Esitys: Hämeenlinnan Työväenyhdistys esittää, että SDP vaatii ja edistää valtakunnallisesti sitä, että hyvinvointialueilla yhteistyössä kuntien kanssa nimetään selkeä taho, joka vastaa peruskouluikäisten nuorten palveluiden yhteensovittamisesta. Lisäksi alueille pitää ottaa käyttöön selkeä toimintamalli, jolla nuoret, joilla on syrjäytymisvaara, voidaan tunnistaa ja saattaa tuen piiriin entistä aiemmin.