4.12.2025 Pirjo Virtanen 0Comment

Suomessa työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työnantaja jättää tietoisesti sekä toistuvasti maksamatta palkkaa, osaa palkasta tai esimerkiksi lomarahoja tai tekee palkanvähennyksiä, on kyse palkkavarkaudesta.

Määräaikaisuudet ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa ja mahdollistavat palkkavarkauden varsinkin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa. Myös alipalkkaus, eli kun palkkaa maksetaan liian vähän suhteessa yleiseen työehtosopimukseen, tulisi olla rangaistava teko.

Molemmissa tilanteissa työntekijän on itse valitettava työnantajalle ja neuvottelut käydään työntekijän ja -antajan välillä ja seuraavaksi paikallisen luottamusmiehen, luottamusedustajan tai luottamushenkilön kanssa.

Palkkavarkauteen tai alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja ei saa mitään rangaistuksia tällä hetkellä. Työnantajan maksettavaksi tulevat vain työntekijän palkkakulut korkoineen, jos työntekijä haastaa työnantajan oikeuteen. Palkkavarkaudesta ja alipalkkauksesta ei ole työnantajalle mitään muita seuraamuksia.

Palkkojen maksamatta jättäminen sekä alipalkkaus tulisikin olla rikoksia ja näin ollen lisätä rikoslakiin. Työeläkevakuutuspetos ja tapaturmavakuutuspetos ovat jo rikoslaissa määritetty rangaistavaksi. Myös alihankintaketjut tulee huomioida rikoslakia päivittäessä. Tilaaja on vastuussa koko tilauksesta ja näin pitää olla myös palkkavarkauden ja alipalkkauksen kohdalla.

Esimerkiksi Norjassa on kriminalisoitu palkkavarkaus vuoden 2022 alusta. Rikoslakiin on kirjattu kaksi erillistä pykälää; § 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus. Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.

Esitys: Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomen rikoslakiin palkkavarkauden ja alipalkkauksen rangaistavaksi, esimerkiksi ulotetaan rikoslain 28 luku koskemaan palkkojen maksamatta jättämistä tai jollain muulla asiaa edistävällä tavalla.

Print Friendly, PDF & Email