Hämeenlinnan Työväen­yhdistyksen uusia historia­kirja julkistetaan 1.12.2018. Kirjan on kirjoittanut fi­losofian lisensiaatti Liisa Koskelainen, joka tiivistää yhdistyksemme historian seuraavasti:

Hämeenlinnan Työväenyh­distyksen pitkässä 130-vuo­tisessa historiassa näkyvät Suomen historian eri kään­teet. Yhdistyksen perus­tamisen aikaan Suomi oli autonominen osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa, eikä sääty-yhteiskunnan aikana työväestöllä ollut poliittista valtaa.

Työnantajajohtoisen wrightiläisen työväenliikkeen kausi loppui Hämeenlinnassa sosialististen ajatusten levi­tessä työväen piirissä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Yleisen ja yhtäläisen äänioi­keuden sekä työajan lyhen­tämisen puolesta kampanjoi­tiin myös Hämeenlinnassa. Joukkovoima hurmaannutti vuoden 1905 suurlakossa.

Sisällissodan kuo­huihin ajauduttiin Hämeen­linnassa väistämättä, sillä kaupunki sijaitsi keskellä punaisten valta-aluetta ja sillä oli tärkeä asema myös läänin pääkaupunkina. Pik­kukaupungissa, jossa kaikki tunsivat toisensa, olivat mieli­piteet maltillisempia kuin suu­rissa teollisuuskeskuksissa.

Sisällissodan jälkeen arjen rakentaminen oli rankkaa ja työväestön poliittinen toimin­ta oli lamassa. Vuoden 1920 kunnallislain myötä avautui työväestölle mahdollisuus osallistua myös kunnallispo­litiikkaan. Oikeistoradikalis­min nousu kärjisti asenteita. Työväestön edustajia kyydi­tettiin ja pahoinpideltiin. Hä­meenlinnan Työväenyhdis­tyksen omaisuutta rikottiin.

Sota keskeytti toi­minnan Hämeenlinnan työ­väentalolla, sillä puolustus­voimat otti tilan valtaosaltaan käyttöönsä majoitustarpei­siin. Rankka aika, sodan me­netykset ja yhteinen viholli­nen yhdistivät kansaa. Sodan jälkeen raskaan jälleenraken­tamisen ohella janottiin huvi­tuksia ja työväenyhdistyksen omistamassa Lepolassa pi­dettiin pitkän tauon jälkeen taas tansseja. Työväente­atteri myytiin kaupungille ja työväenyhdistyksen 1800-lu­vulta alkaneet teatteriperin­teet jatkuvat Kaupunginteat­terissa. Pitkän valmistelutyön päätteeksi purettiin vanha työväentalo ja rakennettiin uusi neljäkerroksinen Kiin­teistöosakeyhtiö Lyseonkul­ma, josta muutettiin 2000-lu­vulla uusiin katutasossa sijaitseviin tiloihin kävelykatu Reskalla.

Sosialidemokraat­tien ajamat uudistukset joh­tivat hyvinvointiyhteiskun­nan syntymiseen Suomeen. Hämeenlinnan Työväenyh­distyksen panos kaupungin suurimpana työväenyhdistyk­senä on ollut merkittävä nii­den toteuttamisessa paikal­listasolla.

Liisa Koskelainen
filosofian lisensiaatti

Print Friendly, PDF & Email