11.12.2018 Pirjo Virtanen

Opettaja Hilda Eklöf, mikä sai Teidät mukaan Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toimintaan? Kuorolaulu toi minut Hämeenlinnan Työväenyhdistykseen. Aloitin työni kansakoulun opettajana samana vuonna 1888, kun Hämeenlinnan Työväenyhdistys perustettiin. Jo alkuvuosista musiikki oli erittäin tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Kuoroa johti aluksi Eduard Hämäläinen. Se oli aluksi sekakuoro, mutta jostain syystä miehet erosivat siitä. No, onneksi he tulivat myöhemmin uudelleen mukaan. Myös laulunjohtaja Hämäläinen lähti kuorosta. Sopivan henkilön löytäminen hänen tilalleen oli vaikeaa ja lopulta HTY:n johtokunta kääntyi puoleeni. Lupauduin laulunjohtajaksi enkä ole sitä katunut. Harvinaisella innolla ja ahkeruudella kävivät myös yhdistyksen nuoremmat naispuoliset jäsenet lauluharrastuksissa osoittamatta väsymystä tai kyllästymistä useinkin kovassa laulutyössä ja…

5.12.2018 Pirjo Virtanen

Lääninkamreeri Liukkonen, mistä lähti ajatus perustaa työväenyhdistys Hämeenlinnaan? Mallia saimme Helsingistä, jonne huonekalutehtailija Viktor von Wright perusti työväenyhdistyksen jo vuonna 1883. Hän oli Keski-Euroopassa nähnyt työväen ja työnantajien välisten suhteiden kärjistymisen ja von Wrightin tavoitteena oli työväen oloja parantamalla estää radikaalimpien työväenaatteiden leviäminen. Miten työväenyhdistyksen toiminta käynnistyi täällä Hämeenlinnassa? Laitoimme lehteen pienen ilmoituksen, ja sen houkuttelemana saapui peräti 40 työväenseurasta kiinnostunutta keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta ja sen säännöistä. Minun ja faktori Öhrnbergin tehtäväksi annettiin sääntöjen toimittaminen läänin kuvernöörin vahvistettaviksi. Perustavassa kokouksessa vuoden 1889 tammikuussa osanottajia oli jo 70 henkeä. Kun äänestettiin uuden yhdistyksen johtokunnan jäsenistä, sain eniten ääniä. Toimin sitten Hämeenlinnan…

15.12.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistys siirtyi vuonna 2000 toimintansa kolmannelle vuosisadalle. Punaruusun 4/1999 pääkirjoituksessa todettiin, että hallitusvastuussa olevana maan suurimpana puolueena ja aatteelliset lähtökohdat muistaen sosialidemokraateilla on kaikki mahdollisuudet toimia kansalaisten yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Työväenyhdistys oli taas kuten toimintansa varhaisina vuosina haasteellisten tehtävien edessä, kun se pyrkii auttamaan omassa kaupungissa, maakunnassa ja maassa asuvia vaikeuksiin joutuneita kanssasisaria, -veljiä ja heidän lapsiaan. Tärkeä osa tätä tehtävää oli vuoden 2000 presidentinvaalityö. Hämeenlinnan Työväenyhdistys tuki kaikilla mahdollisilla tavoilla ulkoministeri Tarja Halosen valintaa presidentiksi. Pääministeri Paavo Lipponen avasi Tarja Halosen vaalitoimiston Raatihuoneenkatu 9:ssä 1.11.1999. Avajaiset huipentuivat pääministerin ja maailman vahvimman miehen Jouko Aholan väliseen kädenvääntökisaan. Se päättyi…

15.11.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenen Anna-Liisa Torvisen valtuustoaloite Hämeenlinnan julistautumista rasisminvastaiseksi kaupungiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.5.1998 äänestyksen jälkeen luvuin 47–2 (2 tyhjää). Aloite oli valmisteltu HTY:n kansainvälisten asiain jaostossa. Vuosi 1997 oli suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden vuosi EU:n alueella. Ruukin kunta ja Raahen seurakunta ideoivat kampanjan, jossa esitettiin kaikkia Suomen kuntia julistautumaan rasismin vastaisiksi alueiksi. Positiivisesti asiaan suhtautuneita kuntia oli tammikuussa 1998 valtuustoaloitteen tekoajankohtana jo lähes kaksisataa. Hämeenlinnassa Torvisen aloitteesta pyydettiin lausunnot perusturvalautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Perusturvalautakunnan mukaan suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin vastustaminen kuuluvat nykyaikaiseen, sivistyneeseen ja demokraattiseen viranomais- ja hallintokulttuuriin. Suvaitsevaisuus-teema soveltuu käsiteltäväksi mm. päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä, kaupungin hallintokunnissa ja työpaikoilla. Tapahtumia voitaisiin…

15.10.2013 HTY ylläpito

Hämeenlinnan Työväenyhdistys vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 1988. Juhlakokouksessaan yhdistys päätti perustaa Hämeenlinnaan vanhus- ja lähimmäispalvelusäätiön, Kössi-säätiön. Kössi-säätiö sai nimensä Eero ”Kössi” Salolta Kössi-säätiö on nimetty kansanedustaja Eero Salon (4.7.1921–13.10.1975) lempinimen mukaan. Kössi Salo oli kotikaupungissaan Hämeenlinnassa merkittävä vaikuttaja 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli hopeaseppä, mutta yhteiskunnallisen toiminnan kautta hänelle avautui uusi ura työsuojelutarkastajana ja kansanedustajana (1968–1975). Salon nousu politiikassa alkoi vuoden 1956 yleislakosta, jolloin hän toimi Hämeenlinnassa ”lakkokenraalina”. Kössi Salolla oli runsaasti luottamustehtäviä. Hämeenlinnassa hän oli pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Etenkin sosiaalipolitiikka oli hänelle läheistä – Eduskunnassakin hän toimi sosiaalivaliokunnassa. Kun HTY:n perustamalle säätiölle etsittiin nimeä, niin muusta…