15.1.2020 Pirjo Virtanen

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 kuitenkin vain noin 47 500. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Tästä harkinnanvaraisuudesta johtuu, että käytännöt omaishoidon tuen osalta vaihtelevat eri kunnissa. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että omaishoitoa kehitetään,…

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Ylivelkaantumisen uusi aalto Suomessa on aiheutunut mm. pikavippien aggressiivisesta markkinoinnista, niiden ja kulutusluottojen korkeista koroista ja velallisten runsaista perintä- ja ulosottokuluista. Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400.000 henkilöllä eli yhdeksällä prosentilla aikuisväestöstä. Ulosoton asiakkaina on noin puoli miljoonaa suomalaista. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monin tavoin: estää asuntolainan, vuokra-asunnon tai kotivakuutuksen saamista taikka luottokortin, sähkösopimuksen tai teleliittymän hankkimista. Merkintä säilyy kahdesta neljään vuotta vielä velvoitteen hoitamisen jälkeenkin. Luottotietolain mukaiset säilytysajat ovat 12 vuoden takaa ja selvästi liian pitkät digitalisoituneen yhteiskunnan kansalaisten elämänhallinnan kannalta. Ns. pikavippien enimmäiskorkosääntely ei riitä kitkemään niistä aiheutuvia nopean ja liiallisen velkaantumisen tilanteita. Tarvitaan tiukkoja rajoja kulutusluottojen tarjonnalle, mainonnalle ja sallittaville…

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Monissa puolueosastoissa on muiden vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten tavoin osaavien, järjestötoiminnan tehtäviä ja lainalaisuuksia hallitsevien toimihenkilöiden vaje. Tarvitaan uusia nuoria toimijoita, joilla on valmiuksia ottaa vastaan osaston hallituksen jäsenyys sekä sen myötä tarvittaessa tulevat toimihenkilötehtävät. Toisaalta nuoria ei kiinnosta kurssimuotoiset järjestötoiminnan kurssit, joilla aiemmin on näihin tehtäviin koulutettu. Niiden sijaan tarvitaan mahdollisuus opiskella vaadittavia tietoja ja taitoja digitaalisesti. Esitys: Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry esittää Tampereella kesäkuussa 2020 kokoontuvalle SDP:n  puoluekokoukselle, että puolue ryhtyy kehittämään järjestötoiminnan ajokortti -koulutuksen. Digitaalisesti suoritettavan ajokortin tavoitteena tulee olla, että sen suorittaneella on valmiudet toimia puolueosastoissa erilaisissa järjestötoiminnan tehtävissä.

15.1.2020 Pirjo Virtanen

Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä. Suomessa vallitsee siis julkisuusperiaate. Tämä periaate ei kuitenkaan koske julkisen vallan omistamia toimijoita, kuten kunnallisia osakeyhtiöitä. Kuntien toimintaa on entistä enemmän siirretty niiden omistamille osakeyhtiöille, pois kuntalaisten avoimesta valvonnasta. Kunnallisiin osakeyhtiöihin ei yleensä sovelleta kuntalakia eikä muita hallinnollisia yleislakeja, kuten julkisuuslakia tai hallintolakia, vaan kunnallisiin osakeyhtiöihin sovelletaan elinkeinotoimintaa koskevia säännöksiä. Kunnallisten osakeyhtiöiden toiminta ei ole yhtä läpinäkyvää kuin viranomaistoiminta.  Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on säädetty tiedonsaantioikeuksista ja viranomaisten velvollisuuksista. Tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa…